VIESTI
TOIMITUKSELTA
KAIKKI PELAA
Henkilöstöjohtaminen ei varsinaisesti ole uusia asia. Isossa-Britanniassa ryhdyttiin jo 1800-
luvun lopulla miettimään, miten joukkoja voisi johtaa paremmin. Työvoiman tuottavuus vaati
tuolloin radikaalejakin parannustoimenpiteitä ja tieteellisempi suhtautuminen johtamiseen
alkoi kiinnostaa aikakauden yrityksiä. Sata vuotta sitten henkilöstöjohtaminen keskittyi pitkälti
yritysten strategisten tarpeiden tyydyttämiseen, kuten parempaan työvoiman joustavuuteen.
Kun tuottavuutta yrityksissä pyritään alati parantamaan, ”low hanging fruit” -osasto on
aika pian kaluttu. Henkilöstön motivoiminen ja vahvan toimintakulttuurin rakentaminen ovat
harvoin helppoja rasteja, sillä kaikki pikainen ja päälleliimattu kostautuu pitkän päälle.
Kaikeksi onneksi tutkimus tuo meille jatkuvasti uusia lähtökohtia aihepiiriin.
Kun tutkittiin esimerkiksi organisaatiokulttuurin, strategian ja henkilöstöjohtamisen
menetelmien vaikutuksia yritysten suorituskykyyn, huomattiin että organisaatiokulttuuri ei
ainoastaan helpota yrityksen suoriutumista, vaan se myös vahvistaa henkilöstöjohtamisen
menetelmien vaikutusta. Henkilöstöjohtamisen ammattilaisilla on haasteena luoda ”huolehtiva
kulttuuri”, jonka avulla on mahdollista saavuttaa parempi asema markkinoilla korkeamman
suorituskyvyn vuoksi.
Myös HR-menetelmien ja organisaatiokulttuurin vaikutusta tuoteinnovaatioihin on tutkittu.
Tulosten valossa HR-menetelmät, jotka korostavat koulutusta, suorituskohtaista palkitsemista
ja ryhmäkehittymistä, ovat kriittisessä osassa luomassa kehittyvää kulttuuria, joka vaikuttaa
suoraan positiivisesti uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen.
Kulttuuri voidaan myös määritellä voimavaraksi, joka tukee organisaation strategisia
tavoitteita saavuttaa menestystä. Henkilöstöjohtamisen tärkeys korostuu rekrytoinnissa, koska
työntekijän arvojen tulisi – optimitilanteessa – olla mahdollisimman yhtenevät yrityksen
arvojen kanssa, jolloin henkilö omaksuu ja hyvällä menestyksellä noudattaa yrityksen sisällä
vallitsevia normeja.
Lisävauhtia voi hakea vaikkapa peliteoriasta. Lapin yliopistossa onkin kehitetty
henkilöstötuottavuuden peliteoria, joka mallintaa esimiestoiminnan vaikutuksia organisaation
työhyvinvointiin ja talouteen lyhyellä ja pitkällä aikajänteellä. Peliteoria perustuu
henkilöstövoimavarojen tuotantofunktioon sekä laajaan tutkimustietoon työyhteisön
ongelmatilanteista ja johtamiskäytännöistä.
Dosentti Marko Kestin vetämässä tutkimushankkeessa kehitetty peliteoria ja siihen
rakentuva opetuspeli osoittavat esimiestyön tärkeyden organisaation työhyvinvoinnin ja
tuottavuuden kannalta. Peli soveltuu monenlaisten esimiestaitojen ja johtamisen harjoitteluun.
Peliteoriasta johdettua ”esimiespeliä” on menestyksellä testattu jo Finaviassa.
Esimiespeli osoittaa esimerkiksi sen, että lyhytjänteinen tulosjohtaminen syö
kannattavuutta pitkällä tähtäimellä. Marko Kestin mukaan esimiespelissä saadaan parhaita
tuloksia, kun pelaaja tuntee ja osaa erilaiset johtamiskäytännöt, joilla työelämän laatua voi
parantaa. Peli osoittaa, miten tärkeä on hyvä vuorovaikutus alaisten kanssa, jotta he kertovat
avoimesti ja selkeästi erilaisista ongelmista.
Kestin mukaan peli näyttää käytännössä, miten rakentava ja avoin toimintakulttuuri
Lukeaksesi sähköisen
HR viestin, klikkaa itsesi
helpottavat esimiestoimintaa. Peliä pelanneet esimiehet mm. ymmärtävät esimiesroolin osoitteeseen:
tärkeyden ja työntekijöiden kuuntelemisen merkityksen johtamisessa onnistumisen kannalta. www.hrviesti.fi
Johtamisen parantamiseksi on käännettävä jokainen kivi, sillä parempi esimiestyö
mm. ennaltaehkäisee sairauspoissaoloja, vähentää vaihtuvuutta ja työkyvyttömyyttä sekä Lehden sähköisen
parantaa organisaation tuottavuutta. Tutkimusten mukaan hyvä johtaminen ja esimiestyö version lukeminen
mahdollistavat tuloksen parantamisen, joka vuositasolla on luokkaa 1 000 – 4 000 euroa ei vaadi erillisiä
jokaista työntekijää kohti. Ja lisäksi: tämä tulosparannus voidaan toteuttaa useana vuonna tunnuksia ja on täysin
peräkkäin. maksutonta.
PETRI CHARPENTIER
8 HR viesti 5/2017