” Yleinen riskitilanne on käsillä myös silloin, kun yrityksen omat IPR: t on suojattu vain osittain”, Mickelsson huomauttaa. Esimerkiksi rekisteröinneissä pitää muistaa sekä tavaramerkit että verkkotunnukset – ja niiden päivitykset.
” IPR: t saatetaan unohtaa pidemmäksi aikaa, vaikka niiden osalta pitäisi nopeasti muuttuvassa markkinatilanteessa olla hereillä jatkuvasti.”
Vaikeita valintoja Kun yritykset huomaavat, että niiden aineettomia oikeuksia on loukattu, ne eivät silti välttämättä marssi viranomaisen puheille. Mickelssonin mukaan tutkintapyyntö poliisille epäillystä rikoksesta saattaa jäädä tekemättä, jos yrityksessä on todettu, että todisteaineistoa väärinkäytöksestä ei ole ollut saatavilla tai sen saaminen tai esittäminen tutkintaprosessissa olisi vaikeaa tai vaatisi esimerkiksi kalliita ja aikaa vieviä teknisiä selvityksiä.
” Lisäksi yrityksissä voidaan ajatella, että rikosasia vie siltä itseltään paljon aikaa ja energiaa, joka on poissa jokapäiväisen liiketoiminnan pyörittämisestä. Lisäksi talousrikosten tutkinta ja mahdollisen käsittely oikeudessa kestää usein vuosikausia ja erityisesti pienemmät yritykset eivät välttämättä halua lähteä tällaiseen’ rumbaan’ varsinkaan, jos niille on itselleen hieman epäselvää, onko niiden oikeuksia rikottu ylipäätään tai siten, että asiassa täyttyvät rikoksen tunnusmerkit”, pohtii Mickelsson.
”
Yleinen riskitilanne on käsillä myös silloin, kun yrityksen omat IPR: t on suojattu vain osittain. vissa asioissa sekä rikoksesta epäillyn, että asianomistajan( rikoksen mahdollisen uhrin) asiamiehenä.
Liikesalaisuudelle parempi suoja Yritykset turhautuvat helposti kokiessaan, että ne eivät saa viranomaisilta tai kansalliselta lainsäädännöltä riittävästi tukea luottamuksellisen tietonsa ja innovaatioidensa suojaamisessa.” EU: n uusi liikesalaisuusdirektiivi saattaa kuitenkin tuoda helpotusta tilanteeseen, sillä direktiivi tulee mm. yhdenmukaistamaan liikesalaisuuden määritelmää EU-laajuisesti ja siten parantamaan lakisääteistä suojan tasoa etenkin kansainvälisessä kanssakäymisissä”, toteaa Mickelsson.
” Lisäksi poliisiviranomaisten ja syyttäjien resurssit ja osaaminen on pidettävä riittävällä tasolla.”
Myös talousrikosten tutkintaan ja oikeuskäsittelyyn kuluva aika tulisi saada lyhyemmäksi:” Nopeampi käsittely olisi sekä epäiltyjen että asianomistajan oikeusturvan kannalta tärkeää.”
Rengassota oikeussalissa Viime aikojen huomattavin yrityssalaisuusjuttu on syyttäjä ja Nokian Renkaat Oyj vs. Black Donuts Engineering Oy( BDE), jossa vastaajana oli yhteensä 10 Nokian Renkailta eri aikoina BDE: n palvelukseen siirtynyttä ammattilaista. Vastaajana oli myös BDE, jota kohtaan syyttäjä esitti huomattavat yhtiösakkoja rikoshyötyvaatimukset, yhteensä yli 20 miljoonaa euroa. Eversheds edusti jutussa BDE: tä.
Mickelssonin mukaan jutussa on kyse monesta perustavanlaatuisesta oikeudesta: toisessa vaakakupissa on yrityksen oikeus liike- ja ammattisalaisuuksien suojaan ja toisessa vaakakupissa puolestaan henkilöiden oikeus vaihtaa työpaikkaa ja käyttää elinkeinon hankkimiseen koulutustaan, osaamistaan ja ammattitaitoaan sekä hyödyntää vapaasti yleisesti saatavissa olevaa tietoa sekä tuotetta tutkimalla( ns. reverse engineering) saatavaa tietoa.
” Yrityssalaisuuden määritelmän kannalta jutussa on mielenkiintoista myös se, voiko ja jos voi, niin millä edellytyksillä suuri tietokokonaisuus olla kokonaan rikoslain tarkoittamalla tavalla yrityssalaisuus vai tulisiko syyttäjän osoittaa kustakin dokumentista se tietosisältö, joka täyttää yrityssalaisuuden tunnusmerkistön.”
Evershedsin kokemuksen mukaan yritykset ovat nyt alkaneet kääntyä aikaisempaa enemmän asianajotoimistojen puoleen ja pyytäneet näitä selvittämään asian juridista puolta. Tämän jälkeen yrityksissä tehdään päätös, olisiko asia syytä saattaa poliisin tutkittavaksi.
” Tällä on nopeutettu käsittelyä yrityksessä ja myös poliisille on saatu tehtyä yksilöidympiä tutkintapyyntöjä, jotka helpottavat ja ehkä myös nopeuttavat asian käsittelyä poliisitutkinnassa.” Eversheds – jossa Mickelsson on osakkaana ja riidanratkaisuryhmän vetäjänä – on viime vuosina ollut mukana useissa yrityssalaisuuden rikkomista tai väärinkäyttöä koske-
Case kesken Jutussa annettiin käräjäoikeuden tuomio elokuun lopussa. Käräjäoikeus tuomitsi kaikki vastaajat sakko- tai ehdollisiin vankeusrangaistuksiin. BDE tuomittiin maksamaan yhteisösakkoa ja rikoshyötyä, mutta huomattavasti vähemmän kuin syyttäjä oli vaatinut. Kaikki Nokian Renkaiden asiassa esittämät vahingonkorvausvaatimukset hylättiin.
” Huomioitavaa on, että tuomio ei ole lainvoimainen, koska kaikki osapuolet ovat ilmoittaneet siihen tyytymättömyyttään ja näin ollen on mahdollista, että juttu käsitellään vielä kokonaan tai joiltakin osin hovioikeudessa”, toteaa Mickelsson. n
5 / 2017 HR viesti 23