KUVA: KISSCONSULTING OY
”
Jos esimies ei tunne strategiaa, hän ei voi viedä sitä arjessa eteenpäin.
Kissconsulting Oy: n toimitusjohtaja Maarika Maury sanoo että hyvä lähtökohta strategiatyölle on se, että työnnetään paperit hetkeksi sivuun ja puhutaan siitä, mitä pitää tehdä.
150 organisaatiota puntarissa Kissconsulting Oy: n toimitusjohtajana toimiva Maury selvitti kirjallisin pistokokein, miten yli 150 suomalaisen yrityksen ja organisaation johdossa, keskijohdossa ja työntekijöiden keskuudessa tunnetaan yhtiön strategia, missio, visio ja arvot. Selvitys on osa Vaasan yliopistolle tehtävää väitöstutkimusta.
Vuosina 2009 – 2016 kerättyjä vastauksia kertyi lopulta yli 9 000 ihmiseltä, joista lähes tuhat kuuluu johtoryhmään. Mukana on pörssiyhtiöiden toimitusjohtajia.
Tutkijan mukaan yritykset kompastuvat liian usein omaan näppäryyteensä strategiaa tehdessään. Tällöin kaivetaan esiin hienoimmat ja kiiltävimmät muotisanat, jotka löydetään ja laitetaan ne peräkkäin paperille. Pian on saatu aikaan termiviidakko, jonka edessä machete pian tylsyy.
” Kun olen sitten kysynyt ihan uteliaisuuttani, että mikä ero on’ keihäänkärkialueella’ ja’ kriittisellä menestystekijällä’, vastaus on yleensä kiusaantunutta mutinaa”, Maury toteaa ja lisää, että jos termit menevät suloisesti sekaisin jo yrityksen johdolla( ja heti startissa), mitä toivoa on strategian jalkautuksen onnistumisesta?
Roadmap hukassa Maarika Maury muistuttaa, että jos esimies ei tunne strategiaa, hän ei voi viedä sitä arjessa eteenpäin. Ja jos työntekijät eivät tunne strategiaa, niin sen edistämiseksi ei tehdä yhtikäs mitään, ellei sitten puolivahingossa.
Mistään salatieteestä ei kuitenkaan ole kyse. Strategia tarkoittaa – kaikessa yksinkertaisuudessaan – yrityksen valitsemia toiminnan painopisteitä eli tapaa, jolla tavoitteeseen, visioon pyritään. Ongelma yrityksissä ei suinkaan ole, etteikö painopistealueita olisi. Päinvastoin: eräs tutkimukseen osallistunut organisaatio oli kirjannut niitä strategiaansa yli sata!
” Ei mene läpi”, kuittaa Maury. Tässä kohtaa muistuu mieleen Fredrik II Suuren lausahdus:’ Se, joka puolustaa kaikkea, ei puolusta mitään.’ Tutkijan mukaan maltti olisi valttia: kun fokusalueita kirjataan vähemmän kerralla, voidaan itse asiassa saada enemmän aikaan.
” Kerätään kaikkien mielipiteet!” Jostain syystä aina välillä mopo pääsee karkaamaan ja ranskalaisia viivoja kertyy kokousmuistioihin aina siinä määrin, että ne hyvätkin painopisteet hukkuvat massaan. Tragikoominen poiminta tutkimuksesta: joka neljäs johtoryhmään kuuluva ei pystynyt nimeämään ensimmäistäkään yrityksensä strategista painopistettä.
Ja tämäkin vielä: 71 prosenttia johtoryhmäläisistä tunsi yrityksensä strategiset painopisteet surkeasti tai oli ymmärtänyt ne väärin.
Mutta näin siinä käy – ainakin niin kauan, kun strategiat ovat liian monimutkaisia ja kapulakielisiä. Maury myös huomasi tutkimusta tehdessään, että alasta riippumatta strategiat eivät monesti paljon edes eroa toisistaan. Tämä johtuu siitä, että joka talossa on käytössä ne samat strategiamallit, joissa pyöritellään samaa käsiteapparaattia ja päästään – yllätys, yllätys – samanlaiseen lopputulokseen.
Kansallinen vitsaus” Strategiasyöpä” on siinä mielessä tasapuolinen – anteeksi, systeeminen – että se nostaa päätään vähän joka puolella. Tutkimuksessa ei ilmennyt merkittäviä eroja yksityisten yritysten ja julkisten organisaatioiden välillä, eri kokoisten yritysten välillä tai edes pörssiyhtiöiden ja muiden yritysten välillä. Tai yksi eroavaisuus löytyi:
” Kunnissa ja kaupungeissa strategian tunnettuus henkilökunnan keskuudessa oli komeat 1 %”, Maury kertoo.
” Oli joukossa silti helmiäkin”, Maury myöntää. Joissakin yrityksissä on simppelit ja selkeät, inspiroivat ja jopa mielenkiintoiset strategiat. Tämä vaatii yleensä tiukkaa rajausta
20 HR viesti 5 / 2016