VIESTI TOIMITUKSELTA
KORKEASTI KOULUTETTU NAINEN , OLET TYÖUUPUMUKSEN MIELIKOHDE
Sukupuoli ja koulutustaso ennustavat työuupumuksen todennäköisyyttä , kertoo työ- ja elinkeinoministeriön työolobarometri . Palkansaajaväestössä noin kahdeksan prosenttia naisista ja viisi prosenttia miehistä kokee työuupumusta – ja korkeammin koulutetut kokevat työuupumusta useammin kuin matalammin koulutetut .
TEMin työolobarometri on selvittänyt palkansaajien näkemyksiä työoloistaan vuosittain aina vuodesta 1992 saakka . Vuodesta 2019 lähtien tutkimuksessa on tarkasteltu myös stressin ja työuupumuksen kokemuksia , kun aiemmin keskityttiin työn henkiseen raskauteen ja työkykyyn suhteessa työn henkisiin vaatimuksiin .
Työolobarometri paljastaa , että työuupumuksen ja haitallisen stressin kokemukset olivat kasvussa vuonna 2022 samaan tapaan kuin vuonna 2021 . Vuosien 2019 ja 2020 välillä vastaavissa kokemuksissa ei juuri tapahtunut muutoksia .
Stressin kokeminen on , työuupumisen kokemisen tavoin , yleisempää palkansaajanaisilla kuin palkansaajamiehillä . Palkansaajanaisista 15 prosenttia kokee paljon tai melko paljon haitallista stressiä , palkansaajamiehistä kymmenen prosenttia .
Kuten työuupumus , myös haitallisen stressin kokeminen on yleisempää korkeammin koulutetuilla matalammin koulutettuihin verrattuna . Ikäryhmien välillä ei juuri ole eroja .
Työolobarometrissä stressillä tarkoitetaan tilannetta , jossa ihminen tuntee itsensä jännittyneeksi , levottomaksi , hermostuneeksi tai ahdistuneeksi , tai hänen on vaikea nukkua asioiden vaivatessa jatkuvasti mieltä . Kyse on haitallisen stressin kokemisesta yleisesti , ei ainoastaan työhön liittyen .
Työuupumuksen neljä keskeistä oiretta ovat kroonistunut väsymys , henkinen etääntyminen työstä , kognitiivisen toiminnan häiriöt ja tunteiden hallinnan vaikeudet . Työolobarometrissa kysytään , miten usein vastaaja kokee työssään näitä tunteita .
Työolobarometri ei ole ainoa tutkimus , jossa näkyy työn henkisen kuormittavuuden kasvu viime vuosina . Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi -seurantatutkimuksessa näkyy työuupumuksen lievä kasvu ja työkyvyn heikentyminen kesän 2021 ja talven 2022 välillä .
Tilastokeskuksen vuonna 2021 tekemän tutkimuksen mukaan väsymyksen , haluttomuuden ja tarmottomuuden tunteet lisääntyivät palkansaajilla korona-aikana vuoteen 2018 verrattuna . Aiempaa useampi myös koki itsensä haluttomaksi ja henkisesti väsyneeksi töihin lähtiessään tai etätöitä aloittaessaan .
Mikä sitten neuvoksi ? – No , työhyvinvointia ainakin halutaan tukea joka talossa , mutta keinot jäävät usein vähän puolitiehen . Työhyvinvointiin kannattaa kuitenkin laittaa paukkuja , koska työuupumuksen ja haitallisen stressin hallinnassa työn psyykkiset ja sosiaaliset kuormitustekijät ovat keskeisiä . Kuormitus voi liittyä esimerkiksi työn sisältöön , töiden organisointiin , työjärjestelyihin tai työyhteisön sosiaalisten suhteiden ja esihenkilötyön toimivuuteen – kaikki asioita , joille voidaan tehdä jotain .
Ellei meno työpaikalla miellytä , porukka on valmis nostamaan kytkintä . Baronan työelämätutkimuksen mukaan ihmiset ovat entistä halukkaampia vaihtamaan työpaikkaa tai jopa alaa . Marras-joulukuussa 2022 tehdyn kyselytutkimuksen mukaan 37 % työssäkäyvistä suomalaisista pohtii työpaikan vaihtoa . Erityisesti nuoret ovat lähtökuopissa : alle 40-vuotiaista työpaikanvaihtoa harkitsee peräti 44 % vastaajista .
Baronan tutkimuksen mukaan yhä useampi työssäkäyvä kokee myös lisääntynyttä epävarmuutta . Sota-aikana ei yllätä , että huoli maailman tilasta on noussut jo merkittävämmäksi hyvinvoinnin vaikuttimeksi kuin oma terveys .
Lisäksi kokemus hyvinvoinnista on heikentynyt samalla , kun kuormitus on lisääntynyt . ” Baronametri ” tarjoaa myös valopilkun : työn mielekkyys sekä työn ja arjen yhteensovittaminen ovat parantuneet .
C
M
Y
CM
MY
CY
CMY
K
PETRI CHARPENTIER
8 HR viesti 4 / 2023