johtamisesta ja vaikkapa tunnetaidoista , niitä pitää myös tietoisesti harjoittaa .
Vaikka työpaikalla on parhaat koneet ja laitteet ja vaikka kaikki työhön liittyvä on mallikkaasti sovittu , niin silti on vielä erikseen huolehdittava ihmisten psykologisesta hyvinvoinnista . Tämä johtuu juuri siitä mistä edellä puhuttiin . Ihmisen elämä muodostuu vähintään näistä kolmesta komponentista ja ne ovat luonteeltaan täysin erilaisia , joten ne pitää kohdata eri tavalla ja tyylillä . Miten ihmisen psykologisesta ja elämyksellisestä puolesta pidetään huolta ?
Olen itse ollut kehittämässä Työsuojelurahaston tuella työpaikan psykologisen hyvinvoinnin tuotekokonaisuutta . Siihen sisältyy koulutusta , äppi ja kirja ” Hyvä fiilis – mielen hyvinvoinnin kehittäminen työpaikalla ” ( Basam Books 2022 ). Kirjassa käydään läpi käytännön harjoituksia ja aiheen teoreettista viitekehystä .
Samalla tavalla , kun koko kansalle suositellaan terveitä ruokailutapoja , liikuntaa ja riittävästi unta , niin nyt pitää selvittää mitkä olisivat hyvän psykologisen terveyden perustekijät . Tämä aihe on valtavan laaja , mutta ainakin nämä seuraavat kolme asiaa tulisi ottaa huomioon :
1 . Oman mielen rauhoittaminen . Ajoittaista stressiä ei voi välttää , mutta omaa jaksamista voi oppia säätelemään . Jokainen työssäkäyvä ihminen tulisi tutustua siihen , miten ihmisen psykofyysinen mieli toimii ja oppia itselle sopivia sisäisen rauhoittumisen keinoja . Jo pienet 30 sekunnin minitauot päivän aikana auttavat . Stressaantumisen tunnetta voi säädellä hengityksen avulla , mielikuvilla , rauhoittavilla sanoilla ja oman kehon lämpöä havainnoimalla . Keinoja on monia ja jo pienellä harjoittelulla oppii mistä on kysymys .
2 . Oman käyttäytymistyylinsä tunteminen . Jokainen meistä on ainutlaatuinen , mutta toimimme myös ennakoitavissa olevien mallien mukaisesti . On olemassa monenlaisia testejä , joilla selvitetään ihmisen persoonallisuuden perusrakenteita . Näitä testejä tehdään ahkerasti organisaatioissa , varsinkin esimieskoulutuksissa , mutta ne jäävät aivan liian usein mappeihin ja tiedostoihin lojumaan , ilman , että niitä todella sovelletaan käytännön elämässä . Ainakin oma temperamenttityyli olisi hyvä tuntea ja miksei myös oman tiimin vahvuudet ja kehityskohdat . Näin kehitetään arkista itsetuntemusta ja ihmistuntemusta .
3 . Ihmisen sisäinen luovuus . Jokainen meistä kohtaa elämänsä aikana monta kriisiä ja haastetta . Jokaisella meistä on myös paljon sisäisiä käyttämättömiä voimavaroja , taitoja ja sisua , jota ei ehkä arjen pyörityksessä huomaa . Siksi on niin tärkeätä , että tuomme yleiseen keskusteluun myös tietämystä näistä ” henkisistä ” voimavaroista . Kyse ei ole mistään uskonnosta tai uskomuksista , vaan konkreettisista ongelmanratkaisutaidoista , joita voi opiskella ja harjoittaa . Meillä kaikilla on sisäistä luovuutta , jota kutsun uudissanalla aureettinen . Au viittaa kultaan ja onnistumiseen , eettinen tarkoittaa tässä yhteydessä tuloksellista toimintaa ja ideointia .
Suomi voisi olla maailmanlaajuisestikin kokonaisvaltaisen , holistisen työhyvinvoinnin edelläkävijä maa . Nuoremmat sukupolvet suorastaan vaativat uudenlaista työelämää , jossa on sekä arkista puurtamista tuotannollisten tavoitteiden saavuttamiseksi että inhimillistä toimintaa , joka on yksilölle merkityksellistä ja ihmisyyttä kehittävää . Juhlapuheet on pidetty , nyt on konkreettisen kehittämistyön aika . n
4 / 2022 HR viesti 19