”
Esihenkilöllä ei ole aavistustakaan , että Markku tai Mirkku on uppoamassa .
Ui tai uppoa ? Työhyvinvoinnin apostolien sanoma on , että jos työkykyä uhkaavia haasteita on , etätyössä tilanne alkaa helposti eskaloitua : kivi kengässä hiertää yhä enemmän , yksinäisyys ja muut negatiiviset tunteet valtaavat alaa , haitalliset toimintamallit juurtuvat yhä syvempään . Samaan aikaan esihenkilöllä ei ole aavistustakaan , että Markku tai Mirkku on uppoamassa .
” Esimerkiksi etätyöntekijän työuupumus voi päästä tosi pahaksi , ennen kuin tilanteen vakavuus paljastuu muille ”, Boijer-Spoof Heikinheimo tietää .
Kun stressikäyrä katon puhkaisi Riikka Ilmivalta toteaa , että stressi usein kumuloituu salakavalasti siten , että emme välttämättä tiedosta tiuskivamme kollegoille tai perheenjäsenille .
” Otsalohkossa sijaitseva itsereflektiokyky heikkenee stressin johdosta , emmekä edes ymmärrä käyttäytyvämme tökerösti .”
Ilmivalta toteaa , että hybridimalleja laadittaessa pitäisi miettiä mahdollisimman kattavalla tavalla , miten moiset sudenkuopat vältetään . Suoranuottinen suorittaminen nimittäin nitistää luovuuden ja ilon silloinkin , kun oma mielenterveys ei joudu koetukselle .
Liike on myös mielialalääke Yksi vinkki on yhteiset jumppatuokiot – vaikka sitten Teamsin välityksellä .
Katin työhyvinvointivinkki : Sekä organisaatio että yksilö ovat molemmat sataprosenttisesti vastuussa työhyvinvoinnista . Jos jompikumpi ei tee asian eteen mitään , yhtälön summa on aika lailla nolla . Ihanteellista on , jos molemmat innostuvat edistämään hyvinvointia aktiivisesti !
Riikan työhyvinvointivinkki : Tiesitkö , että aivot ovat terävimmillään liikkuessamme tai heti sen jälkeen ? Kannattaa siis nousta ylös ja aktivoitua hetkeksi , jos olo on nuutunut tai tarvitset erityisen skarpin vaihteen päälle vaikeaa tehtävää tai vaikka esitystä varten .
” Työnteon lomaan sijoitetut aktiivisemmat liikuntahetket vaikuttavat kognitiiviseen suorituskykyyn huomattavasti . Tutkimusten valossa olisi saatava lihakset käyttöön aina 30 minuutin välein ”, Ilmivalta huomauttaa . ” Kun liikkuu edes muutaman minuutin ajan , vireystilaan ja sen kautta myös työtehoon saadaan välitön hyöty .”
” Kun tauoista tulee automaatio , ollaan jo hyvällä tiellä – ja kansanterveydellinen vaikutus on taattu ”, hän lisää .
Kaiken kaikkiaan Boijer-Spoof Heikinheimo ja Ilmivalta haluaisivat ihmisten olevan armollisempia itselleen , niin kotona kuin konttorilla .
” Tarvitaan huokoisempia ja leppoisampia päiviä , jolloin hymy käy huulilla useamman kerran . Pitkällä aikavälillä se lisää myös tehokkuutta : työelämään tulisi suhtautua maratonina , ei spurttiputkena .” n
SATTUMAN SATOA
SAMI J . ANTEROINEN
Uudistuminen ja uudet ratkaisut voivat syntyä yllättävien sattumien kautta . Tähän liittyy käsite serendipisyys , jolla tarkoitetaan yksilön kohtaamaa yllättävää , sattuman ja viisauden ohjaamaa hyödyllistä havaintoa , ideaa , tietoa , esinettä tai ilmiötä .
TTL : n vanhempi asiantuntija Minna Toivanen kartoitti serendipisyyskokemuksia eli onnekkaita löytöjä asiantuntijatyössä Suomessa . Toivanen selvitti , missä onnekkaita löytöjä tehdään ja missä määrin ne liittyvät yksilön toimintatapaan , ja missä määrin taas työyhteisön ilmapiiriin ( psykologiseen turvallisuuteen ) ja organisaatiokulttuuriin .
Vuonna 2019 toteutetun tutkimuksen mukaan asiantuntijoista 54 prosenttia oli kohdannut onnekkaita löytöjä työssään melko tai hyvin usein , naiset miehiä useammin . Lisäksi serendipisyyskokemukset olivat selvästi yhteydessä työn sidoksisuuteen ja sosiaalisen median käyttöön työssä .
Missä ” suloinen sattuma ” sitten vaanii ? Toivasen tutkimus paljastaa , että onnekkaita löytöjä tehtiin erityisesti työpaikan epämuodollisissa kohtaamisissa . Tutkimus osoitti , että serendipisyyskokemukset ovat vahvasti yhteydessä yksilön uudistavaan toimintatapaan mutta myös psykologiseen turvallisuuteen ja uudistavaan työkulttuuriin . n
4 / 2022 HR viesti 17