KUVA : ENNAGRAPHY
Asiantuntijat suunnittelevat yhteistyössä organisaation kanssa juuri kyseisen työpaikan toimintakulttuuriin ja tarpeisiin sopivia työkaluja , joilla tilannetta voi lähteä ratkomaan . Kehittämistoimenpiteiden vaikuttavuutta voi mitata sopivan ajanjakson jälkeen uusintamittauksella älysormusten avulla .
” Älysormuksia voi hyödyntää myös organisaatiouudistusten tai muiden työnkuvan muutosten yhteydessä . Mittausten avulla voidaan tarkkailla , kuinka uudistukset vaikuttavat henkilöstön työhyvinvointiin .”
Sanna Koskela sanoo , että tietotyöskentelyn ei pitäisi olla maraton , mutta valitettavasti työelämässä suositaan tällä hetkellä maratontyöskentelyä . Tauoista tingitään ja työaika maksimoidaan .
Kuormittuneisuuden selvittämiseksi sormusta käytetään kaksi viikkoa vuorokauden ympäri . Kahden viikon jaksolle mahtuu tyypillisesti sekä stressaavampia että rauhallisempia päiviä . Riittävän pitkä mittausjakso varmistaa , että kuormittuneisuudesta saadaan muodostettua kokonaiskuva .
” Mikäli ihmisellä on haasteita jaksamisen kanssa , voi mittausjakso olla myös pidempi . Näin voidaan tarkkailla tilanteen kehittymistä ja mahdollisten tukitoimien vaikutusta pidemmällä aikavälillä .”
Pari kertaa vuodessa tehtävien mittausten avulla voi havainnoida , mihin suuntaan kuormitus on kehittymässä .
Toimenpidesuunnitelma mittausten perusteella Moodmetric-mittauksen yksilölliset tiedot ovat vain työntekijän itsensä käytettävissä . Hän voi halutessaan jakaa ne työterveyshuollolle . Kaikkien työntekijöiden tiedoista on mahdollista koostaa työnantajalle anonyymi ryhmäraportti , jonka perusteella voidaan tehdä toimenpidesuunnitelma .
” Jos työntekijöitä on uupumisvaarassa , niin työpaikalla tulisi reagoida tilanteeseen ”, sanoo Koskela .
Organisaatiota ei jätetä yksin pohtimaan ratkaisua tilanteeseen . Minduin asiantuntijapalvelujen avulla voidaan kartoittaa organisaation toimintakulttuuria ja jaksamisen haasteita .
Tuotekehitystyö jatkuu Viime vuoden lokakuun alussa tehdyn yritysjärjestelyn myötä Koskelasta tuli Moodmetricin toimitusjohtaja ja pääomistaja . Hänen yhtiökumppaninaan toimii tutkimus- ja palvelukehitysjohtaja Henna Salonius .
Älysormusten tuotekehitys pohjautuu Saloniuksen valmisteilla olevaan väitöskirjaan , jossa tutkitaan ihon sähkönjohtavuuden pitkäaikaismittausten mahdollisuuksia . Tutkimus on kansainvälisestikin ainutlaatuinen , sillä ihon sähkönjohtavuuden mittauksia ei ole aiemmin tässä laajuudessa pystytty toteuttamaan .
” Käynnistimme viime keväänä tutkimus- ja kehittämishankkeen , jonka tavoitteena on tuoda uusi työkalu terveydenhuollon ja mielenterveystyön ammattilaisten käyttöön . Sovelluksen avulla voidaan tunnistaa stressiperäiset mielenterveyshäiriöt jo varhaisessa vaiheessa ”, Koskela kertoo .
Uusi sormus on tulossa markkinoille ensi syksynä . Sormuksen kehitystyössä on huomioitu lääketieteelliset lähtökohdat , jotta se vastaa terveydenhuollon korkeisiin vaatimuksiin . Sormuksella voitaisiin mahdollisesti tunnistaa ja ennaltaehkäistä varhaisessa vaiheessa muun muassa uupumuksen , masennuksen ja ahdistuneisuuden kehittyminen .
Mielen työhyvinvoinnin kehittäjä Yrittäjä Sanna Koskelan kiinnostus mielen toimintaan ja vuorovaikutukseen virisi hänen työskennellessään ensimmäisessä ammatissaan viittomakielen tulkkina .
” Työssäni havaitsin , että kehonkieli ja sanaton viestintä ovat todella suuressa roolissa ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa . Jotta voisimme ymmärtää muita ihmisiä , on tiedettävä , miten mieli toimii . Mielen toimintaa ymmärtämällä myös omaa toimintaa voi suunnata haluamallaan tavalla kuormittamatta mieltä liikaa ”, Koskela sanoo .
Koskela halusi ymmärtää vuorovaikutusta ja mielen toimintaa paremmin , joten hän laajensi osaamistaan opiskelemalla useita erilaisia mielen toimintaa käsitteleviä opintokokonaisuuksia .
” Olen mentaalivalmentaja , ja olen opiskellut muun muassa hypnoosia , mindfulnessia ja NLP : tä eli neurolingvististä ohjelmointia ”, Koskela kertoo .
Koskela alkoi koostaa erilaisia mielen hyvinvointia tukevia kokonaisuuksia työelämää varten . Tarve valmennuksiin nousi työelämän kuormittavuudesta .
12 HR viesti 4 / 2022