myös kannattelee työntekijöitä.” Sen sijaan suurissa yrityksis-
”Kyllä työolot ovat meillä jatkuvasti parantuneet 90-luvusta
sä yhteenkuuluvaisuus ja sitoutuneisuus voi olla vähän niin ja
lähtien ja rasitusta on vähennetty. Samalla kiire on helpottanut
näin. Ison talon syövereihin voi vaikka eksyä.
ja hallinnantunne on parantunut, mutta ihmisen on edelleen
itse ratkaistava kysymys siitä, miksi töi-
”On selvää, että johtajuus on melkoinen haaste sekä pienissä että isoissa yrityksissä.”
”Ihmisen on edelleen itse
ratkaistava kysymys siitä,
Syke kohdallaan?
miksi töihin tullaan.”
hin tullaan”, Asikainen summaa.
Ylilääkäri puhuu ”työtulevaisuudesta” ja lähtee purkamaan tätä ketjua
aivan sen alkupäästä: kun kenties vain
20–22-vuotias työntekijä ilmoittautuu
Yritysten tulisi parhaansa mukaan var-
ensimmäisenä päivänä työnantajalle.
mistaa henkilöstön voimavarojen riittävyys, sillä työhyvinvoinnilla on tutkimusten mukaan tärkeä mer-
Kun palkkalistoille ilmestyy uusi nimi, työterveydenhuollolla tu-
kitys yrityksen tuottavuustekijänä. Monessa yrityksessä kiinnite-
lee olla jo selvä suunnitelma kirkkaana mielessä. Miten aloitus-
tään huomiota porukan jaksamiseen ja mietitään uusia keino-
tarkastuksessa käynyt nuori ihminen saadaan jaksamaan läpi
ja, joiden avulla pidetään väki iskussa. Terveystalossa on saa-
nuoruuden, ruuhkavuosien, keski-ikään ja aina eläkkeelle asti.
tu hyviä kokemuksia hyvinvointikartoituksista, joissa sydämen
”Itse asiassa meillä maali ei voi olla virallisen eläkeiän
sykkeen välivaihtelun mittauksella selviää kuinka kuormittavak-
saavuttamisessa, vaan on katsottava vielä senkin yli.”
si työntekijä työn kokee – ja ehtiikö hän palautua siitä riittävästi.
Terveystalo on nyt parin vuoden ajan käyttänyt osana hy-
Peli jatkoajalle?
Asikaisen mukaan eläkkeelle jäämisessä Suomessa on tunnis-
vinvointikartoitusta Firstbeat-menetelmää, jossa sykemittari mit-
tettavissa tietty trendi. Eläkepäiviä odotetaan hartaasti ja sitten
taa sykkeen vaihtelua kolmen päivän ajan. Asikainen kertoo,
toki reissataan ja ollaan lapsenlapsien kanssa, mutta… aika
että kyseessä on työhyvinvointipalvelu, jossa on paljon tutkit-
pian ryhdytään miettimään, voisiko elämässä työnteollakin
tua terveyskäyttäytymistä takana. Tämän johdosta mittaukses-
vielä olla joku rooli. Erityisesti hyväkuntoisen, aktiivisen kuusi-
ta voidaan vetää valideja johtopäätöksiä – terveydenhuollon
kymppisen luonnolle voi käydä ajatus kiikkutuolista ja sukan-
asiantuntijavoimin, totta kai.
kutomissavotasta. Asikainen kertookin julkisen salaisuuden:
”Meillä tuloksia tulkitsevat työterveyspsykologi ja työfysioterapeutti lääkärin tuella. Näin päästään jo aika lähelle mahdollisia ongelmia ja niiden ratkaisuja.”
sairaaloiden moni osasto on harmaiden naaraspanttereiden
valtakuntaa, jahka aurinko laskee.
”Meillä öiseen aikaan sairaalaosastoja pyörittävät kuusikymmentä täyttäneet eläkeläisrouvat, kokeneet lähihoitajat,
Kuormaa kerrakseen
jotka haluavat edelleen tehdä töitä ja antaa oman panoksen-
Asikainen kuvailee työhyvinvointia – tai työpahoinvointia –
sa. Heillä on vaadittava osaaminen, toimintakyky ja ennen
monimutkaiseksi vyyhdiksi, jossa monet tekijät vaikuttavat.
kaikkea halu tehdä töitä – itsehän he sen päättävät.”
Kuormittavan työn vastapainoksi tarvitaan vapaa-aikaa ja riit-
Vanhojen rouvien yöllinen valtakunta on enemmän kuin hil-
tävästi unta, mutta joskus paineita tulee myös ihan siviilielä-
jainen signaali uudesta aikakaudesta, joissa työnteon vanhat
män puolelta – on avioeroja, sairaita omaisia, oikuttelevaa
kaavat murretaan. Myös esimerkiksi taksi- tai bussikuskeina
jälkikasvua jne. Liian monella rentoutuminen on vaikeaa ilman
on veteraanikuljettajia, jotka teknisesti ovat jo eläkkeellä. Sa-
runsaanpuoleista alkoholin käyttöä.
moin kiinteistöhuollon tehtävissä kulkee monta kaikki niksit tie-
”Sitten on tilanteita, että kuormittuminen työssä on niin
kova, että kun perjantaina tullaan rättiväsyneinä töistä, syke
tävää konkaria.
Asikainen myöntää, että vanhat rakenteet natisevat liitok-
alkaa olla kohdallaan vasta sunnuntaina.” Kun kynttilää polte-
sissaan, kun ihmiset eivät käyttäydykään ennakoidusti: ay-lii-
taan molemmista päistä, ongelmat tulevat vastaan ennemmin
ke miettii, että miksi tehdä töitä, jos eläkettä ei kerry ja työter-
tai myöhemmin.
veydessä pohditaan, kuuluvatko nuo eläkeläiset meidän ton-
Asikaisen mukaan erityisessä vaaravyöhykkeessä ovat
tille vai ei. Mutta vaikka näiden ”työelämän paluumuuttajien”
35–49-vuotiaat miehet, jotka painavat työelämässä kuin eläi-
johdosta eri organisaatioissa voi mennä sormi suuhun, ilmiön
met. Puhtaaksijalostetun sisun avulla he pärjäävät töissä, ja
taustalla on usein hyvinkin inhimillinen tarve tuntea itsensä
muu elämä menee siinä sivussa – kunnes ei enää menekään.
edelleen hyödylliseksi ja kuulua johonkin yhteisöön.
Varsin yleistä on, että viisikymppisenä tulee stoppi ja kyseen-
”Kun kuusikymppiseltä, jo eläkkeelle jääneelt