VIESTI TOIMITUKSELTA
PULLON HENKI KARKUTEILLÄ
Korona-aika on opettanut meille ihmisyyden perusasioita : ilman yhteisöllisyyttä ja luottamusta toisiin ihmisiin on vaikea saada mitään aikaan . Ihmisten hyvinvointi nousi huolenaiheeksi ympäri maailman , kun huomattiin , että Teams-sessiot eivät ratkaisekaan kaikkia ongelmia . Sekin selvisi , että työntekijöiden täytyy ottaa entistä enemmän vastuuta oman työnsä johtamisesta ja omasta jaksamisestaan . Suomalaiset ovat selviytyneet omasta tulikokeestaan enimmäkseen hyvin – ja kenties jo kansanluonteessa on sellaista omatoimista särmää , joka soveltuu ” erakkohommiin ”.
Samalla etätyö ja uudet työn tekemisen muodot ovat muuttaneet tapaa tehdä bisnestä : ainakin tietotyö muuttuu teknologian ja digitaalisuuden mahdollistamana yhä enemmän aikaja paikkariippumattomaksi . Uudet työskentelytavat haastavat HR-osastot , koska ne luovat tarpeita uudenlaisten osaajien löytämiselle ja jopa uudenlaisille työsuhteille . Samalla pitää miettiä , miten nykyisistä osaajista pidetään kiinni ja sitä kuuluisaa kulttuuria rikastetaan .
Työn tekemisen pirstaloituminen tulee tästä vain kiihtymään . Kun pullon henki kerran karkaa , sitä ei ihan helposti saa takaisin .
Tämä tarkoittaa sitä , että moni yritys joutuu perustavanlaatuisten kysymysten äärelle . Mistä elementeistä strateginen kilpailukyky rakennetaan koronan jälkeisessä maailmassa , minne vallihauta kaivetaan ? Ja : syntyykö uusi uljas kilpailuetu tuotteista , palveluista vai ihmisistä ?
Vincitin trendiraportti 2021 hahmottelee joitakin vastauksia näihin kysymyksiin . Pirja Aarnio , Vincitin Strategic People Advisor , toteaa raportissa , että koronakurimuksen keskelläkin ihmiset kaipasivat pitkälti samoja asioita kuin aina ennenkin : yhteenkuuluvuuden tunnetta , merkityksellisyyttä työssään , nähdyksi tulemista .
Mutta vaikka peruspalikat ovat pitkälti samoja , Aarnio uskoo , että HR-työntekijöiden rooli tulee muuttumaan teknisestä tekijästä eräänlaisen valmentajan suuntaan . Tässä kehityksessä yritykset ottavat käyttöönsä sisäisiä coacheja , jotka tukevat ihmisten oppimista ja kehittymistä sekä auttavat työntekijöitä saavuttamaan kestävän työkyvyn .
Koska ongelmanratkaisutaidot ovat yksi tulevaisuuden tärkeimmistä työelämätaidoista , osaava valmentaja voi hyvinkin auttaa työntekijöitä avaamaan ovia uusille ajatuksille ja näkökulmille . Valmentava ote on tärkeä taito myös esihenkilöille .
Pirja Aarnio katsoo , että niin yritysten johdossa kuin HR : ssäkin ymmärretään , että työhyvinvointi ja tuottava liiketoiminta kulkevat käsi kädessä , eivätkä eri latuja . People & Culture -tehtävissä työskentelevillä ihmisillä pitää olla ymmärrystä liiketoiminnasta : heidän tulee tunnistaa , miten he voivat omalla asiantuntijuudellaan auttaa yritystä menestymään . HR-ammattilaisten pitäisi pystyä ennustamaan tulevaisuutta datan perusteella , eikä ainoastaan katsomalla peräpeiliin .
Koronamyrskyn jälkeen on tärkeää tarkastaa , missä kunnossa kunkin työntekijän kestävä työkyky on . Muita olennaisia asioita syksyn to-do-listalle : yhteenkuuluvuuden tunteen vahvistaminen , livekohtaamisten järjestäminen mahdollisuuksien mukaan – ja saatujen arvokkaiden koronaoppien integroiminen käytäntöön ja kulttuuriin .
Vincitin toimitusjohtaja Mikko Kuitunen muistuttaa meitä empatiataitojen tärkeydestä post-korona-maailmassa . Kun ihmiset ja tieto liikkuvat vapaammin , altistuminen erilaiselle ajattelulle on väistämätöntä – mutta empatia on valinta . Voimmekin oivaltaa , että vaikka toinen on kanssasi eri mieltä , hän voi silti olla oikeassa . Mitäs jos priorisoimmekin keskustelun , emmekä oikeassa olemista ?
Toivomme siis kaikille turvallisia , avoimia , aitoja ja myötätuntoisia kohtaamisia . ( Ja jos törmäät pullon henkeen , käytä kolme toivomustasi viisaasti .)
Lukeaksesi sähköisen HR viestin , klikkaa itsesi osoitteeseen : www . hrviesti . fi
Verkkomedian lukeminen ei vaadi erillisiä tunnuksia ja on täysin maksutonta .
PETRI CHARPENTIER
8 HR viesti 3 – 4 / 2021