JUNNAAKO JOHTAMISKOULUTUS SUOMESSA VANHOJA LATUJA ?
TEKSTI : SAMI J . ANTEROINEN KUVA : MIKKO MÄNTYNIEMI
Johtamiskoulutusta tarjoavilla instituutioilla on keskeinen rooli siinä , millaisia esihenkilöitä työpaikoilla esiintyy nyt ja jatkossa . Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa valmistuneen väitöstutkimuksen mukaan johtamiskoulutuksessa painotetaan yhä perinteistä , strategiaan ja talouteen keskittyvää näkökulmaa – ja itse oppiminen tapahtuu ” vanhaan malliin ” sangen luokkahuone- ja kurssimuotoisesti .
Maaliskuussa 2021 väitellyt Sini Juuti tarkasteli väitöskirjassaan suomalaista johtamiskoulutusta sekä sen tarjoamaa johtajamallia nyt ja tulevaisuudessa . Juutin mukaan esihenkilörooli omaksutaan pitkälti koulutuksen kautta , joten sillä on merkitystä , millaista kuvaa johtajuudesta oppilaitoksessa tai koulutusinstituutiossa tarjotaan johtotehtävissä jo oleville tai niihin hakeutuville henkilöille .
” Minulla ei ollut mitään varsinaista ennakko-oletusta koulutuksen suhteen , mutta kyllä se jonkin verran yllätti , miten luokkahuonevetoista ja perinteistä koulutus oli useimmissa paikoissa ”, kertoo Juuti .
Yksikään tutkimuksessa mukana olleista koulutuslaitoksista ei myöskään ollut siirtänyt johtamiskoulutusta työpaikalle , työn ohessa tehtäväksi toiminnaksi .
Innovaattorit vähissä Juuti tarkasteli tutkimuksessaan 25 koulutuslaitosta haastattelemalla näissä työskenteleviä johtajia tai johtavia asiantuntijoita . Tutkimuksessa mukana olleista koulutuslaitoksista kahdeksan oli yliopistojen johtamiskoulutusyksiköitä ja 17 muita yksityisiä tai julkisia koulutusorganisaatioita .
Parinkymmenen koulutusorganisaation joukkoon mahtuu toki myös innovaattoreita ja pioneereja . ” Jotkut koulutuslaitoksista hyödynsivät uudenlaisia koulutustapoja , kuten simulaatiota , coachingia ja mentorointia ”, kertoo Juuti .
Juutin väitöksestä selviää , että ylimpään johtoon kuuluville ja sinne hakeutuville henkilöille tarjottiin pitkälti strategiseen johtamiseen ja talouteen liittyviä teemoja , ja ihmisten johtaminen oli sivutuote . Sen sijaan lähi- ja keskijohdon koulutus painottui ihmisten johtamiseen .
” Tämä havainto yllätti jonkin verran , koska on selvää , että ihmisten kanssa työtä tehdään ja viime kädessä ihmiset myös tekevät sen työn . Ihmisten johtamiseen keskittyminen olisi tärkeää myös yritysten johdolle ”, Juuti toteaa ja huomauttaa , että ihmisten johtamisesta oli kyllä tarjolla koulutusta myös ylimmälle johdolle , mutta siihen harvemmin tartuttiin .
Iso kuva hukassa ? Väitöskirjatutkijan mukaan tulosten kriittinen tarkastelu osoittaa , että johtamiskoulutuksen taustalla ei ole selkeää kuvaa johtamisesta .
” Johtamisen kehittäminen voikin itse asiassa olla lähinnä organisaatiossa omaksuttujen johtamistapojen vahvistamista edelleen . Ylimmän johdon vanhat näkökulmat vahvistuvat sen sijaan , että ihmisjohtaminen aidosti kehittyisi ”, Juuti pohtii .
Millainen on sitten johtamiskoulutuksen tulevaisuus Suomessa ? - Tutkimuksessa haastatellut johtamiskoulutuslaitosten edustajat puhuivat selkeästi vähemmän tulevaisuuden näkymistä kuin nykyisestä toiminnasta . Juutin mukaan tässä voi olla takana se , että omia tulevaisuudensuunnitelmia ei haluta paljastaa – tai sitten niitä ei vain sanottavasti ole .
” Suurin osa toimijoista totesi , että samantyyppistä koulutusta tullaan järjestämään jatkossakin .”
Tulevaisuudenkuvia pohtiessaan monet haastatellut kuitenkin arvioivat , että heidän edustamassaan koulutuksessa lisätään tulevaisuudessa uuden tekniikan käyttämistä sekä humanististen johtamisnäkemysten soveltamista . n
3 – 4 / 2021 HR viesti 23