Koronavuonna 2020 pyöreitä vuosia täytti palveleva johtaminen . Vuonna 1970 yhdysvaltalainen johtajuusguru Robert Greenleaf julkaisi esseen nimeltä ’ Palvelija johtajana ’, jossa lanseerattiin termi ” palveleva johtajuus ”. Myöhemmin essee laajennettiin kirjaksi , josta tuli yksi kaikkien aikojen vaikutusvaltaisimmista johtamisteksteistä . Tänä päivänä voidaan puhua ihan palvelevan johtamisen liikkeestä .
Greenleaf on kertonut saaneensa inspiraation näkemykseen johtamisesta ensisijaisesti ihmisten palvelutehtävänä luettuaan Herman Hessen pienoisromaanin ’ Matka aamun maahan ’. Mitä kirjassa sitten tapahtuu ?
Vuona 1958 ilmestyneessä pienoisromaanissa veljeskunta suuntaa kohti itää . Matkassa ryhmän tukena on Leo-niminen palvelija . Mutta sitten Leo katoaa kesken matkaa , ja koko ryhmä alkaa hajota – hommia ei saada hoidettua ja mistään ei tule mitään . Pikkuhiljaa totuus valkenee : Leo oli paitsi ryhmän palvelija , myös sen johtaja .
Koronavuonna Leolle oli todella tilausta monessa organisaatioissa . Kun yhteisöllisyys ja arkinen vuorovaikutus kärsivät , onko esihenkilöllä silmää huomioida vaaran paikat – ja energiaa niihin puuttumiseksi ? Ja miten porukka pidetään yhdessä , kun kaikki ovat kotikonttoreiden syövereissä ja kenties jo pikkuisen erillään yhteisen hyvän ajatuksesta ?
Onks Leoa näkyny ? Työterveyslaitoksen ( TTL ) tutkimusprofessori Jari Hakanen katsoo , että korona-aikana on ollut erityinen tarve Leon kaltaisille johtajille , jotka näkevät ykköstehtävänään auttaa omiaan onnistumaan työssään .
” Palvelevan johtamisen ensisijaisena johtamistehtävänä on ihmisten hyvinvoinnin ja kasvun johtamisen ”, Hakanen linjaa . Hän puhuu ” yhteiseen pussiin pelaamisesta ”, jonka kautta työpaikalla voidaan koko ajan paremmin .
Eettinen ulottuvuus on tässä vahvasti läsnä : tavoitteena on palvella kokonaisuuden hyvää , ja siinä tärkeää on kaksisuuntainen vuoropuhelu , luottamus , läsnäolo ja välittäminen .
” Palveleva johtaminen ei ole silmänkääntötemppu , vaan se vie aikansa . Loppupeleissä se myös palkitsee ”, uskoo Hakanen .
Hakanen toteaa , että kontrolloinnin ja käskyttämisen sijaan palveleva johtaminen on vallankäyttöä toisten hyväksi . ” Pakon sijaan se toisinaan vaatii suostuttelua ja vastuuttamista ”, hän pohtii . Palveleva johtaminen ei kuitenkaan ole anything goes -johtamista, jossa alaiset vievät pomoa kuin mätää kukkoa .
” Palveleva johtaminen -termi itsessään on tietoisesti provosoiva termi , jonka on tarkoitus saada ihmiset ajattelemaan .”
Tutkimushitti kovassa kurssissa Hakasen mukaan palveleva johtaminen ei ole koskaan ollut tutkimuskohteena niin suosittu kuin juuri tällä hetkellä .
” Tutkimusvolyymi on aika kova . Moni myöhemmin syntynyt johtamisoppi , kuten erityisesti Suomessa paljon käytetty käsite valmentavasta johtamisesta , on saanut vaikutteita palvelevasta johtamisesta .”
Hakasella on lista siitä , mitä palveleva johtaminen on ollut korona-aikana – ja mitä se voisi olla koko ajan enemmän itseja yhteisöohjautuvuuteen kulkevassa työn maailmassa . Hän näkee palvelevan johtamisen syvenevänä viitenä askeleena
KUVA : UNSPLASH
20 HR viesti 3 – 4 / 2021