” Minulla on vahva , ohjaava ote työskentelyssäni ja käytän paljon voimakkaita kysymyksiä . Tähän kuuluu olennaisesti myös läsnäolon ja kuuntelun taito – kuunnella kun voi myös silmillään ja sydämellään . Tämä edistää kuulluksi tulemisen tunteen kokonaisvaltaista kokemusta , jonka tarve on korostunut tässä ajassa .”
Esihenkilö – älä laiminlyö omaa jaksamistasi Maailma on muuttunut nopeasti ja uudistuksia tulee koko ajan lisää . Netta Toljander kertookin työnsä kautta havainneensa , että esihenkilöiden harteilla on nykyään merkittävä määrä tehtäviä . Lisääntyneillä vaatimuksilla saattaa olla vaikutusta yksilön omaan hyvinvointiin .
” Esihenkilötyö vaikuttaa olevan nyt haastavampaa kuin se oli vaikkapa kymmenen vuotta sitten . Esihenkilöiltä edellytetään osaamista , kehittämistä ja toimeenpanokykyä . Heidän pitäisi myös kyetä ratkaisemaan haasteita nopeasti ja motivoimaan työntekijöitään ”, Toljander kuvailee .
Hän rohkaisee siksi johtajia huomioimaan oman hyvinvointinsa , onhan sillä suuri merkitys myös toimivan työhyvinvointijohtamisen kannalta . Jos ei itse voi hyvin , heijastuu se nopeasti tuloksiin ja lopulta koko organisaation hyvinvointiin .
” Esihenkilöt tekevät työtään täydellä sydämellään ja kokevat merkityksellisyyttä työtä tehdessään . Tämä on ehdottoman hyvä asia . Toisaalta , kun mielenkiintoinen työ vie mennessään , voi esimerkiksi työn ja vapaa-ajan välisen rajan vetäminen olla haasteellista ”, Toljander sanoo .
Jotta esihenkilöt voivat luoda kukoistavan työympäristön , ei myöskään heidän omien esihenkilöidensä merkitystä sovi unohtaa . Susanna Vinkka on havainnut , että perusasiatkin kannattaa tuoda keskusteluun molemminpuolisen ymmärryksen saavuttamiseksi .
” Ei pidä sortua oletuksiin , vaan on tärkeää käydä läpi , mitä esihenkilöltä ja hänen tiimiltään odotetaan . Uuden normaalin kynnyksellä on syytä muistaa ylemmän johdon rooli ja se , että johdon on autettava esihenkilöitä onnistumaan tehtävässään .”
Ratkaisukeskeisyyttä ja voimaannuttavia keskusteluja Johtamiseen liittyy aina haasteita , mutta niiden ratkaisemista voidaan edesauttaa toimivilla lähestymistavoilla . Toljander mainitsee Helsingin Psykoterapiainstituutin edustaman ratkaisukeskeisen ajattelutavan yhtenä esimerkkinä . Siinä ei keskitytä menneeseen , vaan toivottuun tavoitteeseen ja niihin edistysaskeliin , jotka vievät tavoitetta kohti .
28 HR viesti 3 – 4 / 2021