KUVA: YHTEISKUNTA-ALAN KORKEAKOULUTETUT RY
Kapina on prosessi
Mutta mennään vielä hetkeksi kaiken alkupisteeseen. Miten
Maria Teikari alun perin sai idean Ompeluseuraan? – Teikari
kertoo, että herkkyys työelämän epäoikeudenmukaisuuksille
ei tullut mitenkään sisäänrakennettuna, vaan kypsyi ajan saatossa.
”Olin valmistunut yliopistosta ja muutin Helsinkiin, jossa
aloitin vakituisessa työpaikassa”, hän muistelee. Työkokemuksen
karttuessa tulokas havahtui ympärillä oleviin konttorikertomuksiin
ja ihmisten kokemuksiin, joissa pätevintä ei
aina valittu ja työpaikkojen toimintatavat olivat kuin historiankirjoista.
”Pikkuhiljaa aloin tajuta, että eivät ne olleet vain yksittäistapauksia,
vaan työpaikoilla varsin yleinen ilmiö. Aloin
ymmärtää, mitä ovat rakenteet”, hän puuskahtaa.
Ompeluseura-nimisen Facebook-ryhmän perustaja ja Yhteiskuntaalan
korkeakoulutetut ry:n palvelujohtaja Maria Teikari sanoo,
että johtaminen ei hoidu siinä sivussa, vaan meidän pitäisi jo
viimein tunnustaa, että johtaminen on yksi osaamisen muoto,
johon voi ja pitää panostaa.
Kun talo on vino
Teikari alkoi listata syrjiviä rakenteita ja niitä kertyikin koko
liuta. Oli selvää, että sukupuoli, seksuaalisuus, ihonväri, ikä ja
toimintakyky voivat – yhä edelleen – olla eriarvoisen kohtelun
syynä työpaikoilla.
Teikarin mukaan syrjintä näkyy esimerkiksi häirintänä ja
palkkaeroina, mutta toisaalta myös eriytyneinä työmarkkinoina,
jossa on miesten ja naisten duuneja. Lisäksi rakenteet
tukevat hyvin yksipuolista kuvaa johtajasta, mistä taas seuraa
hyvin yksipuolista johtamista.
Aika moni työelämän epäkohdista kohdistui suoraan naisiin
ja naisen asemassa työelämässä oleviin. Teikari päätti,
että asialle piti tehdä jotain, eikä vain jupista itsekseen. Hän
perusti Ompeluseuran ja kutsui ensi teokseen Milla Halmeen
mukaan FB-ryhmään. Kahteen pirkkoon he alkoivat rakentaa
keskustelufoorumia kaikille naisille, jotka kokivat työelämän
epäoikeudenmukaiseksi – ja jotka halusivat tehdä asialle
jotain.
Yksi kapinallisista on Maria Teikari, joka perusti Ompeluseuranimisen
Facebook-ryhmän vuonna 2014. Kuudessa vuodessa
Ompeluseura on paisunut miltei 35 000 jäsenen sisarkunnaksi
ja verkostoksi, joka ei epäröi reagoida havaitsemiinsa epäkohtiin
työelämässä.
Ompeluseura kehittyi some-ajan ilmiöksi aina siinä määrin,
että Otava otti yhteyttä ”ompelijoihin” vuonna 2018 ja
kysyi, olisivatko nämä kiinnostuneet kirjan tekemisestä. Perustajat
Teikari ja Milla Halme värväsivät mukaan kirjaprojektiin
koko ompeluseuran ylläpitäjäkaartin: heidän lisäkseen kirjoittajarinkiin
tulivat Jenna Karas, Katri Manninen, Kirsi Marttinen
ja Armi Murto.
”Yhdessä me muodostamme 6/6-kollektiivin”, kertoo Teikari.
Kuusikko on tiivis nippu viestinnän, johtamisen ja vaikuttamisen
ammattilaisia, joita yhdistää yhteiskunnallinen valveutuneisuus.
Kirja Työelämän kapinalliset näki päivänvalon syksyllä
2019.
Kollektiivi nousee
Seurasi lumipalloefekti. Vaikka tie FB-ryhmään aukeni vain
suosituksen kautta, jäseniä alkoi silti tulvia sisään ovista ja
ikkunoista. Teikari ja Halme huomasivat, että Ompeluseuran
ylläpito alkoi niellä tunteja kuin olisi konsanaan palkkatöissä
ja he värväsivät lisää ylläpitäjiä.
”Ajan myötä me ylläpitäjät olemme muotoutuneet kollektiiviksi,
joka keskustelee työelämästä ja sparraa jäseniään”, hän
kuvailee.
Ei ole mikään ihme, että sanavalmis porukka lopulta
herätti kustantajankin ja kirjaprojekti saatiin tulille. Mutta
miten 6/6-kollektiivin rakenteita ravistelevat teesit sitten on otetut
vastaan? – Teikarin mukaan vallan hyvin. ”Olemme saaneet
aika innostunuttakin palautetta, jossa usein on todettu,
että kirja tiivistää ajan hengen hyvin”, Teikari toteaa ja lisää,
että kollektiivi on aina erityisen iloinen kuullessaan, että joku
on saanut kirjasta rohkaisua ottaa epäkohdat puheeksi omalla
työpaikalla.
14 HR viesti 3–4/2020