VIESTI
TOIMITUKSELTA
MILLOIN TARVITSET SELKÄÄNTAPUTTAJAA?
Jos olet mukana työelämässä, olet tuskin voinut välttyä kuulemasta keskustelua
työhyvinvoinnista. Olet kenties osallistunut keskusteluun itsekin, ja hyvä niin – jokainen
suomalainen on asiantuntija jääkiekon MM-kisojen lisäksi työelämän rankkuuden (koetun
tai kuvitellun) suhteen.
Nurjat kokemukset työelämästä jaetaan nykyään herkästi somessa, mutta kenties
vähemmälle huomiolle jää soti (sosiaalinen tiede). Tämä tarkoittaa, että edustitpa sitten
mitä mielipidettä ja koulukuntaa tahansa, kättä pidemmäksi löytyy aina tutkimus ja
iltapäivälehden nettikysely poikineen. (Välillä ne ovat sama asia.)
Sosiaalisen tieteen perusluonteeseen kuuluvat raflaavat ulostulot ja tietty
mustavalkoisuus. Työhyvinvoinnin kaltaiseen kompleksiseen aiheeseen se sopii huonosti.
Ei ole yhtä totuutta siitä, onko suomalainen työelämä yhtä helvettiä vai hyvinvointivaltion
kaunein kruunu.
Jos konsensus jostain saavutetaan, niin kenties siitä, että töissä on aina kiire.
Työterveyslaitoksen Työhyvinvointi paremmaksi -raportti toteaa, että suomalaisessa
työelämässä kiire on yksi suurimmista psykososiaalisista kuormitustekijöistä. Tutkimus
paljastaa, että lähes puolet työntekijöistä arvioi joutuvansa kiirehtimään saadakseen työn
tehtyä.
Kiireisyys työssä ei kuitenkaan ole pelkästään kielteinen asia. Sopiva määrä
aikapainetta voi hyvinkin tehostaa työskentelyä. Lisäksi kiireen haittoja lieventää työstä
saatu arvostus, työn palkitsevuus ja vaikutusmahdollisuudet oman työn tekemiseen.
Totta on tietysti sekin, että usein kiire lisää stressiä – ja pitkittyessään heikentää
hyvinvointia ja tuottavuutta. Jatkuvassa kiireessä asioihin paneutuminen ja toiminnan
kehittäminen ja uudistaminen kärsivät ja johtamiseen ja vuorovaikutukseen käytetty aika
jää vähäiseksi, Työterveyslaitoksen raportissa huomautetaan.
Työpaikoilla tiedetään hyvin, että poikkipuolinen tavu pomolta tai kollegalta
muistetaan paljon paremmin kuin tuhat kaunista sanaa firman kesäjuhlilla. Viestintä
on työhyvinvoinnin kannalta aivan keskeinen elementti. Jyväskylän yliopiston
kauppakorkeakoulun tutkimuksen mukaan kielenkäytöllä voidaan rakentaa työyhteisöjen
toimivuutta ja hyvinvointia huomattavasti.
Avoin, salliva ja toista kunnioittava kieli tukee kaikkien hyvinvointia. Sen sijaan
yksipuolisesti tiedolla johtamiseen nojaava kieli luo kuiluja esimiesten ja työntekijöiden
välille.
Tutkija Kristiina Niemi-Kaija selvitti kielen merkitystä työhyvinvoinnissa ja johtamisessa.
Hänen mukaansa kielelliset käytännöt vahvistavat työntekijöiden kykyä ja halua toimia,
kun kielessä ja puheessa otetaan huomioon yhteisön sosiaaliseen dynamiikkaan liittyvät
tarpeet. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kun sinulla itselläsi on
negatiivinen kokemus töissä, et anna sen värittää koko työyhteisön toimintaa haitallisesti.
Tutkimuksessa nousi esiin myös esimiesten tärkeä rooli, kun luodaan avointa ja
inhimillistä toimintakulttuuria, joka tukee jokaisen rohkeutta toimia. Niemi-Kaijan mukaan
esimies saavuttaa työntekijöiden luottamuksen, jos hän hyödyntää teknisen osaamisen
rinnalla sensitiivistä vuorovaikutusta. Kyseessä ei ole sen kummempi asia kuin kyky
ymmärtää, kuinka toiset ihmiset kokevat tilanteet – sekä kyky muokata omaa ilmaisuaan
sen pohjalta.
Tutkimuksen valossa työpaikoilla on syytä kannustaa vahvistamaan sellaista kieltä
ja puhetta, joka vastaa sosiaaliseen dynamiikkaan liittyviin tarpeisiin. Epäonnistumisen
hetkellä taputus selkään on paljon tärkeämpi kuin onnistumisen hetkellä.
PETRI CHARPENTIER
8 HR viesti 3–4/2019
Lukeaksesi sähköisen
HR viestin, klikkaa itsesi
osoitteeseen:
www.hrviesti.fi
Verkkomedian
lukeminen ei vaadi
erillisiä tunnuksia ja on
täysin maksutonta.