UNIHÄIRIÖT OVAT KANSANSAIRAUS
20 PROSENTTIA SUOMALAISISTA KÄRSII
PITKÄAIKAISISTA UNIHÄIRIÖISTÄ
TEKSTI: MERJA MAUKONEN
Uniongelmat ovat lisääntyneet viime vuosina, mutta omaa nuk- ”Hyvin nukkuminen ei ole itsestäänselvyys. Nukkuminen
kumistaan voi kehittää. Terveelliset elämäntavat auttavat jaksa- ja unenlaatu ovat ominaisuuksia, joita ihminen voi itse kehit-
maan ja nukkumaan hyvin. tää”, sanoo Tuomilehto.
Dosentti ja unilääketieteen asiantuntija Henri Tuomilehto Tuomilehdon johtama tutkimusryhmä on havainnut, että
on havainnut uniongelmien ja niiden tiedostamisen lisäänty- elämäntapoja muuttamalla voi parantua jopa uniapneasta
neen viimeisten 15 vuoden aikana. Univaje vaikuttaa ihmi- eli unen aikaisista hengityskatkoksista.
seen kokonaisvaltaisesti. Väsyneenä pinna on kireällä, asioita
unohtelee ja tapaturmien riski kasvaa. Pitkittynyt unettomuus Ulkopuolista apua pitkäkestoisiin unihäiriöihin
lisää sairastumisriskiä ja heikentää elämänlaatua. Pitkäaikaisella unihäiriöllä tarkoitetaan yli kaksi kuukautta
”Työn hektisyys, työnkuvan muutokset ja organisaatiouu-
kestävää unettomuutta. Unettomuuden taustalla voi olla jokin
distukset ovat lisänneet työn kuormittavuutta. Jopa puolet työn- sairaus tai herkkäunisuus saattaa olla ominaisuus. Erilaisia
tekijöistä kokee olevansa väsyneitä”, Tuomilehto sanoo. unihäiriöitä on noin 80, ja niitä kaikkia voidaan hoitaa.
Kuormituksen kasvun lisäksi ihmiset nukkuvat huonommin
kuin koskaan. Uniongelma voi pahentua, mikäli ihminen lai-
minlyö omaa nukkumistaan.
”Ihmisen ei kuulu nukkua huonosti. Työkyky vaarantuu,
mikäli on jatkuvasti väsynyt”, Tuomilehto muistuttaa.
Työnantaja voi edistää henkilöstön palautumista lisää-
mällä tietoisuutta unen merkityksestä jaksamiselle ja tarjoa
Palautuminen alkaa unesta malla unilääkärin opastuksen kautta apuvälineitä oman nuk-
Terveelliset elämäntavat ja iltojen rauhoittaminen luovat poh- kumisen vahvistamiseen. Mikäli omaehtoinen toiminta ei lie-
jan hyvälle unelle. Omatoimiseen unenhuoltoon kuuluvat uni- vitä työntekijän uniongelmia, voi ihmisen ohjata unitutkimuk-
rytmistä ja nukkumisolosuhteista huolehtiminen. siin. n
KUINKA TURVATA OMAA TYÖSSÄ JAKSAMISTA
TULEVIKSI VUOSIKSI
TEKSTI: KYLPYLÄHOTELLI KUNNONPAIKKA
Kylpylähotelli Kunnonpaikka tarjoaa useita erityyppisiä kuntou- että työntekijä, työterveys tai työnantaja ovat havainneet tuen
tuspalveluita, jotka laadukkaasti toteutettuna tukevat sekä edis- tarpeen työssä jatkamiselle. Tuen tarve voi ilmetä työsuori-
tävät työ- ja toimintakykyä ja antavat keinoja mm. sairauden tuksen heikentymisenä, kuormittuneisuuden kokemuksena tai
kanssa elämiseen, tukea arjessa selviytymiseen sekä opastusta työkykyä heikentävinä terveysongelmina. KIILA-kuntoutuksen
kuntoutumista edistävien elämäntapoihin sitoutumiseen. tavoitteena on työ- ja toimintakyvyn turvaaminen tai paranta-
minen.
Kylpylähotelli Kunnonpaikka toteuttaa
Kuntoutukseen valitun henkilön työkyvyn ja työssäjaksami-
KIILA-kuntoutusta sen ongelmat tulevat olla sidoksissa työhön työpaikalla, orga-
KIILA-kuntoutus on tarkoitettu alle 67-vuotiaille vakituisessa nisaation toimintaan sekä hänen omaan ammatilliseen kehi-
työsuhteessa tai toistuvissa määräaikaisissa työsuhteissa tykseensä. Kuntoutuksen edellytyksenä on, että kuntoutuja itse
oleville henkilöille sekä yrittäjille. KIILA-kuntoutuksen on todennut tarvitsevansa tukea ja on halukas tekemään muu-
tavoitteena on edistää osallistujien työkykyä sekä työelämässä toksia työssäjaksamisensa edistämiseksi. Muutosta ei kuiten-
pysymistä. Prosessissa sitoutetaan myös työnantajaa sekä kaan voida tehdä viikon kuntoutusjakson aikana, vaan muu-
työterveyshuoltoa osallistumaan kuntoutukseen. Näin ollen tos ja positiiviset tulokset saadaan aikaan viemällä käytäntöön
saadaan vaikuttavampia tuloksia aikaan ja kuntoutustulosten niitä asioita, joita kuntoutushenkilöstön kanssa on yhdessä
käytäntöön vieminen työpaikalla on tehokkaampaa. pohdittu.
Kuntoutuskurssien hakijatahoina voivat toimia mm. yrityk-
set, yhdistykset, ammattiliitot ja työterveydet.
Kuntoutukseen hakemiseen tarvitaan lääkärin B-lausunto,
mistä käy ilmi kuntoutuksen tarve ja tavoite. Kelan ammatilli-
sen kuntoutuksen hakemus KU 101 sekä työnantajan kanssa
Kuntoutuksessa korostuu ajankohtaisuus yhdessä täytettävä KU 200 ammatillinen selvityslomake liite-
KIILA-kuntoutukseen pääsemisen kannalta ensisijaista on se, tään hakemukseen, jonka jälkeen ne palautetaan Kelaan. n