VIESTI
TOIMITUKSELTA
TYÖELÄMÄN RYHMÄ-X
Kokemus on kingi. Eikä enää merkityksessä ”minulla on vankka kokemus IT-alalta”, vaan
merkityksessä ”käyttäjäkokemus tässä sovelluksessa on poikkeuksellinen” tai ”laadukas
asiakaskokemus on meille kaikki kaikessa”. Uusia ”kokemuksia” ovat työntekijä- ja
työnhakijakokemus.
Yritysten tulevan menestyksen kannalta se tärkein voi silti olla ”työhyvinvointikokemus”,
joka toki on konsulttikieltä jo syntyessään. ”Viba” välttäisi tällä kohtaa ihan hyvin.
Esimerkiksi Deloitten Global Human Capital Trends -tutkimuksen mukaan työhyvinvointia
arvotetaan Suomessa korkeammalle kuin muissa Pohjoismaissa tai maailmalla yleensä. Jopa
91 % suomalaisista vastaajista kokee työhyvinvoinnin tuottavuuden lähteenä tärkeäksi tai
erittäin tärkeäksi teemaksi, kun maailmalla trendi on vasta neljänneksi tärkein.
Deloitten Human Capital -alueen johtajan Eva Tuomisen mukaan työhyvinvoinnin trendi
on näkynyt vahvasti suomalaisten organisaatioiden johdon keskusteluissa – ja ainakin
puheiden tasolla useimmat johtajat kyllä ymmärtävät suoran yhteyden tyytyväisen työntekijän
ja tyytyväisen asiakkaan sekä tuottavuuden välillä.
Näinhän se tapaa mennä: yritykset, joilla menee taloudellisesti hyvin, näkevät
työhyvinvoinnin tärkeänä osana työnantajamielikuvan kehittämistä ja henkilöstön
sitouttamista. Joissakin organisaatioissa ’ahaa’-elämys taas saadaan vasta, kun
työkyvyttömyyden sekä työtyytymättömyyden suorat ja epäsuorat kustannusvaikutukset
ylittävät kipukynnyksen.
Deloitten tutkimuksen mukaan yli puolet vastaajista kertoo organisaationsa tarjoavan
ainoastaan perustason työhyvinvointipalveluita, joihin kuuluvat esimerkiksi työterveyspalvelut.
Vain kahdeksan prosenttia vastaajista tarjoaa laajempia työhyvinvointiin liittyviä ohjelmia,
joita myös kehitetään aktiivisesti.
Hyvinvointi käsitetään meillä liian suppeasti. Huomiota tulisi kiinnittää entistä laajemmin
kulttuuriin, johtamiseen, työn merkitykseen sekä eri työntekijäryhmien tarpeisiin ja
elämäntilanteisiin. Tämä vaatii esimerkiksi HR-osastolta uudenlaista ajattelua. Lähtökohdaksi
voisi sommitella slogania ”HR:lle kuuluu kaikki”.
Ilman 360-asennetta HR nimittäin tuupertuu lähtötelineisiin, kun työvoima monipuolistuu
esimerkiksi tekoälyn, robotiikan ja kansainvälisen liikkuvuuden ansiosta. Myös työvoiman
ikääntyminen ja työurien pidentyminen muuttavat työelämää. Lisäksi työntekijöiden odotukset
ja vaatimukset yritystä kohtaan kasvavat kohisten.
Deloitten suuressa milleniaalitutkimuksessa 2018 (10 455 vuosina 1983–1994
syntynyttä työntekijää 36 maasta) onkin tapahtunut dramaattinen käänne. Enää alle
kolmasosa pohjoismaisista milleniaaleista (31%) näkee, että yritykset toimivat eettisesti (viime
vuonna luku oli 44 %). Työnantajat eivät myöskään näytä sitoutuvan etsimään ratkaisuja
yhteiskunnallisiin, sosiaalisiin ja ympäristöllisiin haasteisiin milleniaalien toivomalla tarmolla.
Milleniaalit ovat hyvin tietoisia meneillään olevasta työn murroksesta – ja odottavat
Lukeaksesi sähköisen
saavansa tukea työnantajalta digi- ja muiden haasteiden selättämisessä. Tutkimuksen HR viestin, klikkaa itsesi
kenties kiinnostavinta antia on se, että vastaajat kaipaavat tukea paljon teknistä osaamista osoitteeseen:
laajemmin. Varsinkin nuorimmat osaajat haluavat apua pehmeämpien taitojen, kuten www.hrviesti.fi
itsevarmuuden, vuorovaikutuksen ja eettisten taitojen kartuttamisessa.
Deloitten tutkimuksessa Suomesta, Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta mukana oli vain 402 Lehden sähköisen
milleniaalia, minkä vuoksi tutkimustulos tuskin on se ”viimeinen sana” pari-kolmekymppisten version lukeminen
mielenmaisemasta. Silti on tärkeää panna merkille, että vuorovaikutteisempi, inhimillisempi ei vaadi erillisiä
työpaikka on heidänkin ”unelmaduuninsa” siinä missä edellistenkin työntekijäsukupolvien. tunnuksia ja on täysin
Kun työpaikan UX on kohdallaan, siinä on sopivassa suhteessa softwarea ja hardwarea.
PETRI CHARPENTIER
8 HR viesti 3–4/2018
maksutonta.