TEKSTI: TIMO JARMAS, ASIANAJAJA, VARATUOMARI, OSAKAS
Ota yhteyttä Timoon
EVERSHEDS ASIANAJOTOIMISTO OY timo. jarmas @ eversheds. fi
Timo Jarmas on erikoistunut työoikeuteen ja riitojen ratkaisuun. Hän kuuluu Eversheds Asianajotoimisto Oy: n työoikeusryhmän vetäjiin. Timolla on pitkä kokemus työ- ja virkamiesoikeudellisista prosesseista yleisissä tuomioistuimissa ja hallinto-oikeuksissa. Hänen asiantuntemuksensa kattaa yritystoiminnan uudelleenjärjestelyihin, yhteistoimintamenettelyyn, johtaja- ja työsopimuksiin sekä työehtosopimusten soveltamiseen ja vaihtamiseen liittyvät kysymykset. Hän neuvoo kotimaisia ja kansainvälisiä asiakkaita vaativissa työoikeudellisissa kysymyksissä. Timo pitää koulutuksia, luentoja ja seminaariesityksiä työoikeudesta.
LIIKESALAISUUKSISTA
Lain liikesalaisuuksien suojasta oli tarkoitus tulla voimaan Suomessa viimeistään 9.6.2018, jolloin Euroopan unionin liikesalaisuusdirektiivin kansallinen täytäntöönpanoaika umpeutui. Hallituksen esitys liikesalaisuuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi( HE 49 / 2018) annettiin eduskunnalle 12.4.2018, mutta lainvalmisteluprosessi on yhä kesken lakialoitteen ollessa tällä hetkellä valiokuntakäsittelyssä. Miten uuden liikesalaisuuslain voimaantulo vaikuttaisi työsuhteessa?
Työntekijällä on tälläkin hetkellä lakisääteinen liikesalaisuuksien salassapitovelvoite. Siitä säädetään niin työsopimusja rikoslaissa kuin sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetussa laissa. Kun salassapitovelvoitteeseen lisätään työntekijän lojaliteettivelvoite työnantajaansa kohtaan ja työnantajan mahdollisuus antaa salassapitoa koskevia tarkempia määräyksiä ja ohjeita työntekijälle, voidaan työntekijällä sanoa olevan vahva liikesalaisuuksia koskeva salassapitovelvollisuus.
Työsopimuslakia on tarkoitus täsmentää siten, että työntekijä ei saa työsuhteen kestäessä nimenomaan oikeudettomasti käyttää hyödykseen tai ilmaista muille työnantajan liikesalaisuuksia. Työsuhteessa oikeudetonta ilmaisemista ei olisi se, että työntekijä ilmaisee liikesalaisuuden luottamusmiehelle, luottamusvaltuutetulle tai muulle lain tai työehtosopimuksen mukaiselle edustajalleen edellytyksellä, että liikesalaisuuden ilmaiseminen on välttämätöntä edustajan lain tai työehtosopimuksen mukaisten tehtävien hoitamiseksi.
Työsopimuslain aiempi käsite liike- ja ammattisalaisuus on tarkoitus yhdenmukaistaa uuden lain liikesalaisuus-käsitteen kanssa. Lisäksi työsopimuslakiin on tarkoitus lisätä viittaussäännös liikesalaisuuslakiin, josta liikesalaisuuksia koskeva työsopimuslain säännös saa myös vastaisuudessa sisältönsä.
Lakisääteistä salassapitovelvoitetta voidaan aiempaan tapaan täsmentää ja laajentaa salassapito- ja kilpailukieltosopimuksin ja työnantajan tarve salassapitosopimusten käyttämiselle tulee säilymään ennallaan. Liikesalaisuuslakiin ei ole tulossa säännöstä salassapitosopimuksesta. Muutoksena on kuitenkin se, että salassapito- tai kilpailukieltoehto joko osana työsopimusta tai erillisenä sopimuksena johtaa siihen, että toiminta on kiellettyä myös liikesalaisuuslain nojalla. Tällöin työnantajan käytettävissä ovat liikesalaisuuslain mukaiset siviili oikeudelliset oikeussuojakeinot, joiden parantaminen on ollut lainvalmistelun yhtenä keskeisimmistä tavoitteista. Työnantaja voi vaatia liikesalaisuuttaan loukanneelta työntekijältä vahingonkorvausta ja vaatia tuomioistuinta asettamaan tälle kiellon liikesalaisuuden käyttämiseen tai ilmaisemiseen vastaisuudessa. Kiellon asettamisen sijaan tietyissä tilanteissa on mahdollista vaatia liikesalaisuutta loukanneelta käyttökorvausta. Erona vahingonkorvaukseen käyttökorvauksessa korvattaisiin liikesalaisuuden hyödyntämistä tuomioistuimen ratkaisun antamisen jälkeen. Liikesalaisuuksien rikosoikeudellinen suoja tulee säilymään ennallaan.
Liikesalaisuuden hankkiminen, käyttäminen ja ilmaiseminen ei olisi kiellettyä, jos tarkoituksena on whistleblowing eli työnantajan laittoman toiminnan tai väärinkäytösten paljastaminen, kun työntekijän tarkoituksena on suojata yleistä etua. Arviointi siitä, onko liikesalaisuuden loukkaus ollut oikeassa suhteessa suojattavaan etuun, on tehtävä tapauskohtaisesti. Työntekijä voi joutua vahingonkorvausvastuuseen käytettyään oikeuttaan silloin, kun punninnassa päädytään siihen, että liikesalaisuuden suojaaminen olisi ollut tärkeämpää. Jos työnantajalla on esimerkiksi compliance-ohjelma, ei työntekijällä yleensä ole tarvetta paljastaa liikesalaisuuden sisältävää tietoa ulkopuolisille. n
3 – 4 / 2018 HR viesti 47