KUVA: KEVA
“
Organisaatioiden strategisessa henkilöstöjohtamisessa on runsaasti kehitettävää.
” Työterveyshuollon toiminta on sitä aktiivisempaa ja toimintaan ollaan sitä tyytyväisempiä, mitä korkeampia ovat työkyvyttömyyden kustannukset”, Pekka toteaa.
Yksittäiset tekijät strategisen johtamisen, työkyvyn tukemisen ja työterveysyhteistyön osa-alueilla ovat selvemmin yhteydessä henkilöstön työkyvyttömyyteen itseensä kuin varsinaisiin työkyvyttömyyden kustannuksiin. Tutkija perustelee tätä löydöstä sillä, että toimenpiteet pyrkivät ensivaiheessa vaikuttamaan henkilöstön työkyvyttömyyteen, ja vasta toisessa vaiheessa ne vaikuttavat työkyvyttömyyden kustannuksiin.
” Toimenpiteillä on myös välillisiä, laajemmin henkilöstön hyvinvointiin liittyviä vaikutuksia”, hän huomauttaa.
Kevan työelämäpalvelujen tiimipäällikkö Toni Pekka sanoo, että tutkimusten mukaan esimerkiksi pitkittyneissä sairauspoissaoloissa juurisyyt ovat usein työyhteisössä itsessään. Tällöin niihin voidaan myös vaikuttaa parantamalla työyhteisön toimivuutta.
Kokemus yhteistyöstä työterveyshuollon kanssa sai tutkimuksessa vaihtelevia arvioita.” Yksilön työkykyyn liittyvissä asioissa yhteistyö yleensä sujuu, mutta ongelmia esiintyy usein strategisessa kumppanuudessa ja organisaatioiden toimintaympäristön muutokseen liittyvässä tuessa”, Pekka toteaa. Työterveyshuolloilta saatavan tiedon hyödyntämisessä ja raportoinnissa näyttäisi myös olevan parannettavaa.
Tutkimus paljastaa, että mitä konkreettisemmasta työkyvyn tukemisen toimenpiteestä on kyse, sitä johdonmukaisempi on yhteys kustannuksiin.
” Erityisesti tämä on havaittavissa lähiesimiesten toiminnassa”, Pekka toteaa.
Kun talo on tulessa, palomies on arvossaan Organisaation keski-iän noustessa on ymmärrettävää, että organisaation työkyvyttömyyden kustannukset nousevat. Vastaavasti toimiala- ja linjajohdon tiedonsaanti eläkemaksujen kohdentumisesta sekä työterveyshuollon osatyökykyisen hoidon ja kuntouksen koordinointi ovat yhteydessä matalimpiin kustannuksiin.
Avaintiedot-palvelu starttasi helmikuussa Keva avasi helmikuussa kaikkien kuntatyönantajien käyttöön maksuttoman Avaintiedot-verkkopalvelun, jolla tuetaan organisaatioiden strategista työkykyjohtamista. Palvelun avulla organisaatiot saavat tietoa, millaisia kustannuksia työkyvyttömyys organisaatiolle aiheuttaa ja mitä ilmiöitä on kustannusten taustalla.
Toni Pekan mukaan työkykyjohtamisen iso kuva on se, että suomalainen hyvinvointivaltio on julkisen talouden kestävyysvajeen alla kovissa ongelmissa. Kansallinen huomio tulisi nyt kiinnittää työurien keskivaiheisiin ja työvoiman työkykyyn.
” Uusimmassa eläkeuudistuksessa työnantajien ja työterveyshuollon yhteistyössä toteuttamaa työkyvyn tukemista ja työkykyongelmien ennaltaehkäisyä ei huomioida samalla tapaa seikkaperäisesti kuin vuoden 2005 eläkeuudistuksessa”, Pekka huomauttaa.
” Pitkittyneet sairauspoissaolot, ja laajemmin koko työkyvyttömyyden ilmiö, aiheuttavat kuitenkin suomalaiselle yhteiskunnalle merkittäviä kustannuksia, joiden tarkasteluun tulisi kiinnittää entistä tarkempaa huomiota”, hän lisää.
Parempi työkykyjohtaminen tulee – vaikka väkisin Kohti parempaa ollaan kuitenkin menossa, tutkija uskoo.
” Jos ajatellaan että organisaatioissa 60 % käyttömenoista aiheutuu henkilöstökuluista, niin kyllä näitä asioita varmasti joka talossa mietitään ja toimintaa kehitetään koko ajan.”
Kuntien palvelutuotannossa on leimallista, että se nousee ihmisistä – ja niistä ihmisistä kannattaa pitää huolta, sen sanoo jo taskulaskinkin.
” Euro on aika hyvä konsultti tässäkin asiassa.” n
30 HR viesti 3 – 4 / 2018