jo ihan pelkästään ympäristön kannalta? Ruskovaara huo-
mauttaa, että tuloksissa häivähtää jonkinlainen käynnissä
oleva sukupolvenvaihdos työpaikoilla.
”Monilla pääkaupunkiseudulla asuvilla nuorilla ei ole ajo-
korttia eikä suurta intres siä hankkiakaan sitä. Heille julkisilla
kulkeminen on luonteva tapa liikkua.”
Räätälöi ratkaisu
HSL:n työsuhdematkalippuedun työntekijöilleen tarjoavia työn-
antajia on tällä hetkellä reilut 1 500. Näistä osa tarjoaa
HSL:n työmatkasetelin ja osa HSL:n määräaikaisen kausilipun.
HSL:n yhteistyökumppaneilla Eazybreakilla, ePassilla ja
Smartumilla eli sähköisiä työsuhdelippuedun maksuvälineitä
tarjoavilla yrityksillä on työmatkaetua tarjoavia yritysasiak-
kaita reilut kaksi sataa, joista suurin osa sijaitsee HSL-alueella.
Tutkimuksen tulosten pohjalta HSL:ssä laadittiin neljä eri-
laista esimerkkitapausta siitä, miten työsuhdematkalippua voisi
käyttää yrityksessä. ”Esimerkit auttavat yritysten työsuhde- autolla on hankalaa ja kallista, mutta julkinen liikenne on teho-
eduista päättäviä perustelemaan sen käyttöönottoa ja valit- kasta ja vaivatonta.
semaan omalle työpaikalle sopivimman mallin”, Ruskovaara
kuvailee.
”Esimerkiksi kaupunkien keskustassa tai sen lähellä sijaitse-
vissa yrityksissä on karsittu hintavia omia pysäköintipaikkoja
ja työsuhdelippuetuus on rahoitettu säästyneillä euroilla.”
”Toki sitten, kun mennään kauemmas keskustasta, pysä-
köinti ei enää olekaan se ykkösjuttu ja sopivia julkisen liiken-
teen vuoroja voi olla vähemmän”, Ruskovaara myöntää.
Työsuhdematkalippuetu on ollut käytössä vuodesta 2006
ja suosio on jatkuvasti kasvanut. Jopa niissä yrityksissä, joissa
pelätään kustannusten nousua, on huomattu systeemin mielek-
Fiksu veto
Työpaikka keskustassa tarkoittaakin kahta asiaa, jotka kum-
pikin satavat työsuhdematkalipun laariin: pysäköinti omalla
kyys:
”Työsuhdematkalippu voi olla myös vaihtoehtoinen etu,
joka tulee liikunta- ja kulttuurisetelin rinnalle.” n
3–4/2017
HR viesti 53