Työfysioterapeutit paljon vartijana Asiakkuuspäällikkö Jani Ropponen Top-Cousins Oy : stä katsoo , että ergonomia tiedostetaan työpaikoilla hyvin vaihtelevasti . Työfysioterapeutit vievät viestiä eteenpäin , mutta keinot ja resurssit panostaa ergonomian parantamiseen ovat hyvin vaihtelevalla tasolla . ” Mutta yksikin aktiivinen ja asioista hyvin perillä oleva työfysioterapeutti voi vaikuttaa kokonaisuuteen merkittävästi ”, Ropponen pohtii .
Hänen mukaansa sähkösäätöisten työpöytien osuus työpisteissä on kasvanut nopeasti viime vuosina , ja tätä kautta on luotu työntekijälle mahdollisuus eri työasentoihin staattisesta istumisesta aktiivisten puoli-istuvien asentojen kautta aina seisomatyöhön saakka .
” Asentojen vaihtaminen vaatisi yleensä näytölle vielä varren , jolla se saataisiin säädettyä kulloinkin sopivaksi . Pienergonomiaan kuten hiiriin , hiiriohjaimiin , ja rannetukiin panostetaan edelleen yleensä vasta , kun ongelmia alkaa ilmaantua ”, Ropponen toteaa .
” Akustiikkaan ja valaistukseen panostaminen on keskimäärin vielä heikommalla tasolla . Ergonomiaan panostavat yleensä enemmän suuremmat yritykset , joissa hyödyt ja haitat ovat helpoimmin mitattavissa . Pienemmissä yrityksissä tilanne on kirjavampi ja paljon yrittäjän suhtautumisesta riippuvainen ”, hän kuvailee .
KUVA : ONGO ® GMBH
”
Pitkällä tähtäimellä menemme kohti sellaista työympäristöä , jossa voimme paremmin , kun käytämme aktiivisemmin kehoamme .
Murra rutiinin kahleet ! Työntekoa häiritsevät tekijät tulisi poistaa sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä , Ropponen huomauttaa . ” Esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriön antama ohjeistus – jossa tauotetaan staattista istumista tasaisin väliajoin – pyrkii vähentämään staattisista asennoista aiheutuvia ongelmia myös pidemmällä tähtäimellä ”, Ropponen toteaa ja lisää , että yleensä pyritään nivomaan staattisen istumisen katkaisu luontevaksi osaksi työtä .
” Ihminen on fyysinen sekä psyykkinen kokonaisuus ja yksi osa-alue vaikuttaa toiseen . Nyt pyritään pois staattisuudesta ja pyritään aktivoimaan työntekijää jossain määrin myös fyysisesti työpäivän aikana , vaikka työskenneltäisiinkin toimistossa .”
Ropponen muistuttaa , että ergonomia on tiede , joka jatkuvasti korjaa itse itseään . Hän uskoo ja toivoo , että tulevaisuudessa tullaan luomaan työympäristöjä nykyistä paljon ihmislähtöisemmin .
” Pitkällä tähtäimellä menemme kohti sellaista työympäristöä , jossa voimme paremmin , kun käytämme aktiivisemmin kehoamme . Tällöin siis otetaan fyysisen aktiviteetin tarve ja positiiviset vaikutukset osaksi työpäiväämme ”, Ropponen toteaa , mutta tiedostaa tässä myös haasteen : työteho ei yleensä saa laskea edes lyhyellä tähtäimellä .
” Onneksi ihminen on erinomainen ja nopea mukautuja .” n
40 HR viesti 3 – 4 / 2017