KÄYTTÖJÄRJESTELMÄSTÄ KOPPI
IHMINEN VOI HUOLTAA TIETOKONETTA, AUTOA TAI VAIKKA KYNSIÄÄN – MUTTA MITEN ON AIVOJEN LAITA?
TEKSTI: SAMI J. ANTEROINEN KUVAT: OTAVAMEDIA / KARI HAUTALA
Modernin tietotyöläisen tärkein työkalu ei ole läppäri eikä älypuhelin eikä edes mikään sovelluskaupan miljoonasta killeriapplikaatiosta. Tärkein työkalu löytyy jokaisella korvien välistä – mutta siitä huolta malttaa pitää ani harva.
Kognitiotieteen dosentti Minna Huotilainen toteaa, että juuri kukaan meistä ei ymmärrä aivojen roolia tomumajamme toimitusjohtajana. Hänen mukaansa aivot eivät niinkään” ajattele”, vaan pyörittelevät erilaisia skenaarioita ja valmistautuvat niihin. Joskus aikoinaan savannilla jokainen vedenhakureissu joelle oli seikkailu, sillä vastaan saattoi tulla leijona tai vihollisheimon jäsen – ja nyt tuo” joka tilanteeseen varautuminen” on ikään kuin tehdasasetuksena modernilla Homo officiuksella.
Ja vaikka hengenvaara on suhteellisen harvinainen juttu nykypäivän duuneissa, erilaisia uhkaavaksi koettuja tilanteita toki koetaan. Kysymys voi olla jostain harmittomasta( kollega käyttää viimeisen kahvimaidon) tai ei-niin-harmittomasta( pomo ilmoittaa yt-neuvotteluista). Aivot antautuvat kernaasti vastakkainasettelulle, jossa jokainen äänenpainonvaihdoskin ylitulkitaan.
” Työpaikoilla tapahtuu herkästi tietty prosessi, jossa asioita vatvotaan ja ilmapiiri muuttuu kyyniseksi. Käynnissä on pian sisäisten vihollisten etsiminen siitä huolimatta, että jos mitään vihollista ylipäätänsä tarvitaan, se voisi mieluummin olla vaikka kilpailija”, Huotilainen pohtii.
Työrintamalta ei mitään uutta? Jos työpaikoilla ollaan ajauduttu esimerkiksi’ esimies vs. tiimi’-tilanteeseen, asemasota kuormittaa niin paljon, että työuupumus on lähellä.” Sitten ihmiset helposti katkeroituvat. Tämä kaikki heikentää onnistumisen mahdollisuuksia elämän eri osa-alueilla.”
Huotilaisen neuvo on päästää vastakkainasettelusta irti työpaikoilla ja pyrkiä ruokkimaan eteenpäinkatsovaa me-henkeä kaikissa tilanteissa.
” Kun ihminen on osa toimivaa tiimiä, hänellä on hallinnan tunne. Sellainen työntekijä on sekä tuottava että tyytyväinen – ja tätähän työnantajakin haluaa.”
Mutta mitä sitten tehdä esimerkiksi ruuhkavuosien kanssa
12 HR viesti 3 – 4 / 2017