HR viesti 3+4/2016 | Page 46

Palstalla asianajotoimisto Evershedsin työoikeusryhmän osaajat vastaavat aiheeseen liittyviin kysymyksiin .
TIMO JARMAS ASIANAJAJA , VARATUOMARI , OSAKAS EVERSHEDS ASIANAJOTOIMISTO OY
Vuosilomalaki on muuttunut sitten viime kesän . Työntekijämme sairastui vuosilomallaan ja vaatii nyt vuosilomansa siirtämistä . Onko meidän suostuttava hänen pyyntöönsä ? Vuosilomalakiin on todella tehty tänä keväänä muutoksia , joilla saattaa olla vaikutusta työntekijän oikeuteen siirtää vuosilomansa . Huhtikuun 1 . päivänä 2016 voimaan tulivat vuosilomalain muutokset , joilla palautettiin vuosilomalla sairastamiseen omavastuu .
Käytännössä omavastuu tarkoittaa sitä , että omavastuupäivien aikana työntekijän vuosiloma kuluu sairaudesta huolimatta . Mikäli työntekijän työkyvyttömyys jatkuu omavastuupäivien jälkeenkin , hänellä on oikeus pyytää vuosilomaansa siirrettäväksi . Jotta työntekijä saisi vuosilomansa siirrettyä , hänen tulee esittää siirtopyyntö viivytyksettä työnantajalle . Lisäksi työnantajalla on oikeus vaatia työntekijältä työkyvyttömyydestä luotettava selvitys , joka työntekijän on esitettävä .
Muutaman vuoden tauon jälkeen vuosilomalla sairastumiseen liittyy siis tänä kesänä jälleen omavastuuaika . Nyt lakiin palautettu omavastuu poikkeaa kuitenkin vuoteen 2013 asti sovelletusta omavastuusta siten , että se koskee vain neljä viikkoa ylittäviä vuosilomia ja omavastuun enimmäismäärä on kuusi päivää aikaisemman seitsemän sijaan .
Omavastuun koskiessa vain neljä viikkoa ylittäviä vuosilomia työntekijän ansaitseman vuosiloman määrästä riippuu , kuinka pitkä omavastuuaika on ja milloin työntekijällä on oikeus pyytää vuosilomansa siirtoa . Työntekijällä on oikeus pyytää ja saada vuosilomansa siirretyksi heti ensimmäisestä
työkyvyttömyyspäivästä lähtien , jos hänelle on kertynyt vuosilomaa vain neljä viikkoa , eli 24 arkipäivää , tai vähemmän . Jos työntekijälle on kertynyt vuosilomaa yli neljä viikkoa , mutta alle viisi viikkoa , tulee omavastuu sovellettavaksi , muttei kuitenkaan täysimääräisenä . Tällaisessa tapauksessa neljä viikkoa ylittävät vuosilomapäivät lasketaan omavastuuajaksi . Esimerkiksi , jos työntekijälle on kertynyt 27 arkipäivää vuosilomaa , sovellettava omavastuuaika on 3 päivää . Tällöin työntekijän sairastuessa hänen vuosilomansa kuluu kolmen sairauspäivän ajalta ja vasta neljännestä sairauspäivästä lähtien työntekijällä on oikeus pyytää lomansa siirtoa myöhemmäksi . Omavastuun enimmäismäärä kuusi päivää tulee sovellettavaksi , jos työntekijä on ansainnut viiden viikon tai sitä pidemmän vuosiloman . Tällöin työntekijällä on oikeus pyytää vuosilomansa siirtoa vasta työkyvyttömyyden jatkuttua yli kuusi päivää .
Omavastuuajan täyttymistä laskettaessa omavastuuta tarkastellaan lomanmääräytymisvuosikohtaisesti . Esimerkiksi , jos viiden viikon vuosiloman kerryttänyt työntekijä on työkyvyttömänä neljä päivää kesälomallaan ja hän sairastuu myöhemmin vielä talvilomallaan , työntekijällä on oikeus siirtää vuosilomansa , mikäli työkyvyttömyys talvilomalla jatkuu yli kaksi päivää . Mikäli työntekijä pitää vuosilomansa osissa ja hän on jonkun osan aikana sairastanut omavastuupäivien ajan , on hänellä oikeus pyytää vuosilomansa siirtoa heti uuden työkyvyttömyyden alettua vuosilomalla . Käytännössä uudet omavastuuaikaa koskevat säännökset korostavat vuosilomakirjanpidon tärkeyttä , sillä omavastuun käytännön soveltaminen edellyttää , että työnantaja tietää sekä ajankohdat , jolloin työntekijä pitää vuosilomansa eri osat että vuosiloman ajalle mahdollisesti osuvat sairausjaksot .
Työntekijämme on jäämässä äitiysvapaalle ja mahdollisesti sen jälkeen vielä vanhempainvapaalle . Lomakauden kynnyksellä hän tiedusteli jo ensi vuoden lomistaan huolestuneena , että kertyykö hänelle kesälomaa lainkaan ? Vuosilomalain muutoksen yhteydessä rajattiin myös äitiys- , isyys- ja vanhempainvapaan ajalta kertyvää työssäolon veroista aikaa , eli aikaa , jolta työntekijälle kertyy vuosilomaa , vaikkei hän olekaan töissä . Aiemmin perhevapaat kerryttivät vuosilomaa koko kestoajaltaan . Työntekijän huoli ei ole siis täysin perusteeton .
Lainmuutoksen myötä äitiys- , isyys- ja vanhempainvapaan ajalta kertyy vuosilomaa yhteensä 156 arkipäivältä eli noin kuudelta kuukaudelta . Äitiysvapaa ( 105 arkipäivää ) ja isyysvapaa ( 54 arkipäivää ) eivät ylitä 156 arkipäivän rajaa , joten ne kerryttävät jatkossakin kokonaisuudessaan vuosilomaa . Mikäli työntekijä kuitenkin suunnittelee pitävänsä vanhempainvapaata täydet 158 päivää , vuosiloman kertyminen lakkaa työntekijän oltua äitiys- tai isyys- ja vanhempainvapaalla yhteensä 156 arkipäivää . Työssäolon veroista aikaa seurataan kutakin synnytystä tai adoptiota kohden , ei lomanmääräytymisvuosikohtaisesti .
46 HR viesti 3 – 4 / 2016