TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUS HUOLEHTIA HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINNISTA
TEKSTI : TIMO JARMAS ASIANAJAJA , VARATUOMARI , OSAKAS EVERSHEDS ASIANAJOTOIMISTO OY
Timo Jarmas on erikoistunut työoikeuteen ja riitojen ratkaisuun . Hän toimii Eversheds Asianajotoimiston työoikeusryhmän vetäjänä . Timolla on pitkä kokemus työ- ja virkamiesoikeudellisista prosesseista yleisissä tuomio istuimissa ja hallinto-oikeuksissa . Hänen asiantuntemuksensa kattaa yritystoiminnan uudelleenjärjestelyihin , yhteistoimintamenettelyyn , johtaja- ja työsopimuksiin sekä työehtosopimusten soveltamiseen ja vaihtamiseen liittyvät kysymykset . Hän neuvoo kotimaisia ja kansainvälisiä asiakkaita vaativissa työoikeudellisissa kysymyksissä . Timo pitää koulutuksia , luentoja ja seminaariesityksiä työoikeudesta ja hän kuuluu Edilex Pron asiantuntijaryhmään .
Työhyvinvointi koostuu useasta osatekijästä , joita ovat muun muassa työn turvallisuus , terveellisyys sekä mielekkyys . Työnantaja on osaltaan vastuussa työntekijän työhyvinvoinnista , mutta myös työntekijöillä itsellään on suuri rooli työhyvinvoinnin takaamisessa etenkin , mitä työn mielekkyyteen tulee . Lisäksi työterveyshuolto työpaikan ulkopuolisena tahona voi myötävaikuttaa työyhteisön hyvinvointiin . Näistä tahoista työnantaja on kuitenkin se , jonka vastuu työhyvinvoinnista useimmiten asettuu oikeudellisen tarkastelun kohteeksi . Viime aikoina keskustelua ovat herättäneet erityisesti julkisuudessa olleet kiusaamistapaukset sekä työn henkinen kuormittavuus .
Työturvallisuuslain nojalla työnantaja on velvollinen huolehtimaan tarpeellisin toimenpitein työntekijän fyysisestä ja henkisestä terveydestä työssä . Työnantajan tulee jatkuvasti tarkkailla työympäristöä , työyhteisön tilaa sekä työtapojen turvallisuutta . Pelkkä tarkkailu ei kuitenkaan riitä , vaan työturvallisuuslaki edellyttää työnantajalta myös aktiivista työstä , työajoista ja työolosuhteista aiheutuvien haitta- ja vaaratekijöiden selvittämistä sekä tunnistamista . Jollei työnantaja voi poistaa työstä aiheutuvia haitta- ja vaaratekijöitä , niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle on arvioitava . Työturvallisuuslaki edellyttää myös , että työnantaja laatii työsuojelun toimintaohjelman , joka sekin osaltaan edistää työhyvinvointia .
Työnantajan ja työntekijöiden on yhteistoiminnassa ylläpidettävä sekä parannettava työturvallisuutta ja siten myös työhyvinvointia työpaikalla . Työnantajan on huolehdittava siitä , että muun muassa työn terveellisyyteen vaikuttavia asioita käsitellään työnantajan ja työntekijöiden kesken . Jotta asioiden käsittely olisi mahdollisimman sujuvaa , työnantajan on varmistettava , että työntekijöillä on tarpeelliset tiedot riittävän ajoissa käytettävissään . Työturvallisuuslaki takaa työntekijöille myös oikeuden tehdä muun muassa työpaikan turvallisuutta ja terveellisyyttä koskevia ehdotuksia työnantajalle . Työnantaja on velvollinen antamaan palautetta työntekijöiden ehdotuksista .
Työntekijät kokevat työhyvinvoinnin tärkeäksi asiaksi ja he ovat myös valmiita pitämään kiinni työhyvinvointiin liittyvistä oikeuksistaan . Tämä näkyi esimerkiksi tuoreessa työtuomioistuimessa käsiteltävänä olleessa tapauksessa TT 2016:5 , jossa yksi työrauhavelvollisuutta rikkoneen työnseisauksen taustasyistä oli työnantajan suunnitelma luopua ruokatehtaalla käytössä olleista jumppatauoista . Näin ollen on myös työnantajan intressissä , työrauhan säilyttämisenkin näkökulmasta , pyrkiä ylläpitämään työhyvinvointia .
Työhyvinvointiin vaikuttavat monet työhön liittymättömätkin tekijät . Esimerkiksi työntekijän yksityiselämän ongelmilla on myös väistämättä vaikutusta työhyvinvointiin . Lainsäädännössä työnantajalle asetetuista velvoitteista huolimatta työnantajalla ei kuitenkaan ole käytännössä mahdollisuutta vaikuttaa kaikkiin työhyvinvoinnin osatekijöihin . Työturvallisuuden osa-alueista erityisesti työhyvinvoinnin takaamisessa korostuukin työntekijöiden oma rooli .
Lakisääteiset selvitykset , toimintaohjelmat ja yhteistoiminta ovat vain osa työnantajan käytettävissä olevasta keinovalikoimasta työhyvinvoinnin takaamiseksi . Käytännössä työnantaja voikin parhaiten ylläpitää työhyvinvointia takaamalla kunnolliset työolot esimerkiksi huolehtimalla sopivasta työn määrästä sekä työn järjestelyistä . Työhyvinvointia edistävät myös riittävä perehdytys sekä työntekijöille tarjottu mahdollisuus kouluttautua tarvittaessa . Yhteisiä pelisääntöjä ja avointa keskustelua ei myöskään tule unohtaa . Usein esimerkiksi työympäristössä kytevät ilmapiiriongelmat taikka työn kuormittavuuden aiheuttamat ongelmat ovat helpoiten havaittavissa ja ehkäistävissä henkilöstön kanssa käytävässä jatkuvassa vuoropuhelussa . Työhyvinvoinnista huolehtimalla ehkäistään samalla myös sairauspoissaoloja ja työuupumusta , mikä on varmasti kaikkien osapuolten intressissä . Kun työyhteisö ja työntekijät voivat hyvin , myös työpaikka toimii laadukkaasti ja tehokkaasti . n
3 – 4 / 2016 HR viesti 45