HR viesti 3+4/2016 | Page 47

Työntekijä ilmoittaa olevansa sairaana, mutta epäilen, ettei poissaolo oikeasti johdu sairaudesta. Onko työntekijälle kuitenkin maksettava palkka sairausajalta? Työsopimuslain mukaan työntekijällä, joka on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt tekemästä työtään, on oikeus sairausajan palkkaan sairastumispäivää seuraavalta yhdeksältä arkipäivältä. Tämän jälkeen työntekijä on oikeutettu saamaan sairausvakuutuslain perusteella sairauspäivärahaa. Oikeutta palkkaan ei kuitenkaan ole niissä tapauksissa, joissa työkyvyttömyys on aiheutettu tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella. Lisäksi työntekijän on pyydettäessä esitettävä työnantajalle luotettava selvitys työkyvyttömyydestään. Sairausajan palkkaa koskevista työsopimuslain määräyksistä voidaan poiketa työehtosopimuksella. Useimpiin työehtosopimuksiin sisältyykin määräyksiä sairausajan palkasta ja sen maksamiseen liittyvistä menettelyistä.

Palkanmaksun edellytyksenä on työntekijän sairauden tai tapaturman aiheuttama työkyvyttömyys, jonka seurauksena työntekijä on estynyt tekemästä työtään. Mikäli jokin muu asia kuin sairaus tai tapaturma aiheuttaa työntekijän työkyvyttömyyden, ei työnantaja lähtökohtaisesti ole palkanmaksuvelvollinen. Esimerkiksi työntekijän holtiton alkoholin käyttö ja siitä aiheutuva työkyvyttömyys eivät ole palkanmaksuun oikeuttavia poissaolon syitä. Sen sijaan, mikäli sama työkyvyttömyystila on aiheutunut alkoholismista, joka lääketieteellisesti luokitellaan sairaudeksi, voi työnantaja olla palkanmaksuvelvollinen.

Sairausajan palkan maksamiseen liittyvät käytännöt vaihtelevat aloittain ja yrityksittäin. Selvitys työkyvyttömyydestä tulee työsopimuslain mukaan toimittaa ainoastaan pyydettäessä. Tyypillistä on kuitenkin, että yrityksessä noudatetun käytännön perusteella palkanmaksun edellytyksenä on asianmukaisen selvityksen toimittaminen sairauspoissaolon perusteesta. Lisäksi yrityksissä on yleensä sovittu käytännöt, joiden mukaisesti työntekijän tulee ilmoittaa sairaudestaan.

Selvitys työkyvyttömyydestä voi olla lääkärintodistus tai muu työnantajan hyväksymä todistus, kuten esimerkiksi työterveyshoitajan antama todistus. Joissakin työehtosopimuksissa edellytetään lääkärintodistuksen olevan yrityksen työterveyslääkärin antama. Tällöin muiden lääkäreiden todistuksia voi olla mahdollista esittää vain hyväksyttävistä syistä, joita voivat olla esimerkiksi lääkärin saatavuus tai sairauden laatu. Mikäli työnantaja perustelluista syistä epäilee esimerkiksi lääkärintodistuksen sisältöä, eikä siten hyväksy työntekijän toimittamaa selvitystä, työnantaja voi osoittaa työntekijän nimeämänsä lääkärin tutkittavaksi. Työnantaja on velvollinen maksamaan uuden lääkärintodistuksen hankinnasta aiheutuvat kustannukset. Jos työntekijä ei suostu varmentamaan työkyvyttömyyttään työnantajan osoittamalla tavalla, työntekijällä ei ole oikeutta sairausajan palkkaan.

Työnantaja ei kuitenkaan ole sidottu lääkärintodistukseen ratkaistessaan, onko hänellä palkanmaksuvelvollisuutta poissaoloajalta. Lääkäri arvioi lääketieteellisen työkyvyttömyyden ja työkyvyttömyyden keston. Lähtökohtaisesti lääkärintodistus oikeuttaa työntekijän olemaan todistuksessa määritellyn ajan poissa työstä. Lääkärinlausunto on kuitenkin luonteeltaan vain asiantuntijan suositus. Ratkaisun sairausloman myöntämisestä tekee työnantaja. Arvioinnissa tulee ottaa huomioon esimerkiksi korvaavan työn tekemisen mahdollisuus. Työterveyslääkärilläkään ei välttämättä ole tietoa kaikista yrityksessä tarjolla olevista työntekijän työsopimuksen mukaisista työskentelymahdollisuuksista. Jos työntekijä kykenee tekemään jotakin työsopimuksensa mukaista työtä, sairauslomalle ei ole perustetta. Työnantaja viime kädessä arvioi, onko todettu sairaus peruste olla poissa työstä ja onko työnantajalla näin ollen palkanmaksuvelvollisuutta. n