JO PIENILLÄ MUUTOKSILLA EROON TUUTTIRUUHKASTA ?
TEKSTI : SAMI J . ANTEROINEN KUVA : PIXABAY
”
Kognitiivista ergonomiaa tulee kehittää systemaattisesti ja prosessina .
Neljässä työyhteisössä ja 36 yksikössä toteutettu SujuKE-interventiotutkimus tähtäsi tarpeettoman aivokuorman vähentämiseen . SujuKE-tutkimukseen osallistuvilla työpaikoilla kehitettiin lukuisia kognitiivista ergonomiaa parantavia ja kognitiivisia kuormitustekijöitä hillitseviä käytäntöjä .
Tulokset osoittavat , että pienillä konkreettisilla muutoksilla työn arjessa on merkitystä . Niiden avulla voidaan vähentää työympäristön häiriöitä ja kognitiivisia virheitä ja näin parantaa työn tuloksellisuutta . Muutos ei kuitenkaan tapahdu itsestään : kognitiivista ergonomiaa tulee kehittää systemaattisesti ja jatkuvana prosessina .
Tulosten valossa kognitiivisen ergonomian parantamiselle todella on tarvetta . Alkutilanteessa suuri osa työntekijöistä työskenteli kognitiivisten kuormitustekijöiden keskellä , neljä viidesosaa puhehälyssä tai melussa ja noin puolet työn jatkuvasti keskeytyessä ja epäselvien ja puutteellisten ohjeiden varassa .
Nämä tekijät koettiin kuormittavina ja niiden vähentäminen tärkeänä , ja työntekijäryhmät aikoivat kokeilla työpajoissa yhdessä sovittuja toimintatapoja .
Tulosten perusteella interventiojakson aikainen aktiivisuus sekä intervention toteutumisen onnistuminen vaihtelivat suuresti eri organisaatioissa ja yksiköiden välillä . Interventiolla ei ollut tilastollisesti merkitsevää päävaikutusta kognitiivisesti kuormittavien työolosuhteiden vähentämisessä . Sen sijaan kognitiivisen ergonomian intervention vaikutus tuli esiin yhdysvaikutuksena intervention ja organisaation tai toteutumisen onnistumisen tason välillä .
Tietyissä organisaatioissa kognitiivisen ergonomian interventio auttoi hillitsemään erityisesti häiriöitä sekä kognitiivisia virheitä . Lisäksi , jos intervention toteutuksen onnistumisen taso oli korkea , kognitiivisen ergonomian intervention avulla saatiin vähennettyä kognitiivisia virheitä . Myös laadullisen aineiston perusteella interventiolla oli merkitystä : työn laatu parani , kuormittuminen tunnistettiin ja toimintakulttuuriin syntyi muutoksia . Organisaatioiden sisäiset kehittämisprosessit on kuitenkin tärkeä rakentaa oppimisprosesseina , jotka saavat uusia muotoja ja suuntia asioiden edetessä .
Kognitiivista ergonomiaa tulee kehittää systemaattisesti ja prosessina . Pienet konkreettiset muutokset työn arjessa voivat vähentää kuormitustekijöitä ja virheitä ja näin parantaa työn tuloksellisuutta .
SujuKE-tutkimus on tiettävästi ensimmäinen laaja työpaikkainterventio , jonka puitteissa lähdettiin systemaattisesti tarkastelemaan ja kehittämään kognitiivista ergonomiaa toimistotyöympäristössä . Tutkimus vahvisti , että toimistoissa on tarpeen vähentää ja hallita häiriöitä , keskeytyksiä ja tietotulvaa . Tulokset myös osoittivat , että työntekijät näkevät tärkeänä kognitiivisten kuormitustekijöiden vähentämisen ja työn sujuvoittamisen . n
34 HR viesti 3 / 2023