HR viesti 3/2014 | Page 53

”Tällöin iso kysymys on, kuinka ulkoistettua toimintaa johdetaan.” Näin pitkälle ei monessakaan talossa ajatella, vaan muutokseen ”ajaudutaan”. Tämän seurauksena valmistelu vie- karttui vauhdilla, kun toimenkuva vaihtui lainaosaston vastaavasta hankejohtamisen kautta yritysmyyntiin. Matkan varrella tuli vastaan hyviä ja huonoja esimerkkejä däänkin sitten läpi niin kireässä aikataulussa, että harha-aske- ulkoistamisesta – ja vakaumus, että kaikkea on mahdollista leilta ei voi välttyä. ulkoistaa. ”Esimerkiksi jo tuotekehityksenkin voi tänä päivänä ”Ostettu palvelu on sitten luonteeltaan sellaista, että se tökkii koko ajan, koska pohjatöitä ei ole vaivauduttu tekemään kunnolla.” Lehikoinen nostaa kepinnokkaan ostavan organisaation ulkoistaa. Eri asia on sitten se, onko moinen kaikissa tapauksissa järkevää.” Lehikoisen mukaan kustannussäästöt ovat usein keskeinen ulkoistamisen syy, mutta taustalla voi olla myös esimer- valmiudet johtaa ulkoistettua toimintoa – sillä niitä ei sanot- kiksi halu keskittyä ydinosaamiseen, tarve parantaa toiminto- tavasti ole. Hyvin yleisesti joku osastopäällikkö on kohotettu jen laatua tai vähentää yrityksen kirjoissa olevaa henkilömää- ”palvelujohtajaksi”, jonka vastuulla ulkoistus on. Mutta se, että rää. Olipa lähtökohta tai ulkoistettava palvelu mikä tahansa, kerran kuukaudessa istutaan tunti palvelukokouksessa, ei vielä pitkälti samat lainalaisuudet kuitenkin pätevät kaikissa tapauk- anna valmiuksia juuri mihinkään. sissa. ”Hyvin usein sitten tämä palvelujohtaja räksyttää, että ”Nyt taantumassa säästöjen merkitys korostuu entisestään. miksi palvelu ei toimi – unohtaen samalla, että hän itse on Kun yrityksissä on säästetty jo vuodesta 2008, voi olla edessä organisaatiolle päin vastuussa ostetun palvelun toimivuu- se tilanne, että ulkoistetaan ne v