”Työntekijät ovat kokemusten mukaan varsin valmiita hoitamaan työsuhteeseen liittyviä asioita myös vapaa-ajalla silloin, kun ne helpottavat omaa työkuormaa, parantavat näkyvyyttä pidemmällä perspektiivillä ja kun he kokevat, että
yrityksen tuotannollisia ja yksilöllisiä jouston tarpeita”, Ristikangas pohtii.
Mikäli työntekijällä on tarve opiskella, hoitaa sukulaisiaan/lapsiaan tai viettää kevyempää työelämää, niin se tuot-
asioihin pystyy aidosti vaikuttamaan”,
taa pitkällä aikavälillä hyödyt moninker-
Tusa linjaa.
taisena takaisin, kun sitoutuminen kas-
Hän näkee, että työvuorojen opti-
”Työaikojen tuunaamisen
mointia on tehty vasta melko lyhyen
hyötyjä pitäisi korostaa
aikaa verrattuna esimerkiksi logistiikkatoimintojen optimointiin. Jotta työvuorosuunnittelua voidaan optimoida, täytyy sen
enemmän, jotta
organisaatiot uskaltaisivat
periaatteet yrityksessä ensin kirkastaa,
Tusa muistuttaa.
lähteä uudistamaan
toimintatapojaan.”
vaa puolin ja toisin tehdyillä joustoilla,
hän lisää.
”Toisaalta työntekijät voivat tehdä pitkää päivää urakka-periaatteella, kun se
on puolin ja toisin tarpeellista. Ihminen
tarvitsee elämäänsä vaihtelua, jota eivät
tarkat työaika-aikataulut tarjoa.”
”Koska työvuorosuunnittelua tehdään
Itseohjautuvasti, totta kai?
usein melko pienissä kokonaisuuksissa,
Ristikangas uskoo, että jos työntekijä saa
yritystasolla saattaa olla epäselvää, mitkä
yrityksen työvuorosuunnittelun periaatteet tarkalleen ovat.
itse suunnitella työn tekemisen tahtiaan, niin ihminen osaa –
Tällaisen hiljaisen tiedon ja muotoutuneiden käytäntöjen
useimmissa tapauksissa – tehdä sen luontaisesti oikein. Liial-
automatisointi ja optimointi tietojärjestelmillä on laaja pro-
linen vapauskaan ei silti ole hyväksi, koska ihminen tarvitsee
sessi, joka vaatii paitsi toimivia tietojärjestelmiä, myös yrityk-
reunaehtoja ohjatakseen toimintaansa.
sen sitoutumista muutosprosessiin.”
”Yhteistyön periaatteet, deadlinet, välitsekkaukset ja erityisesti yhteiset tavoitteet ohjaavat toimintaa sekä työn tekemisen
Kukkaronnyörit tiukalla?
Tusa arvioi, että kansainvälisesti suurilla markkinoilla työvoi-
tapoja ja siten työaikaa ja sen käyttöä parhaiten.”
Ristikankaan mukaan työaikakeskustelussa ei voida
makustannusten osuus kokonaiskustannuksista on suhteessa
muuta kuin voittaa: ”Jos haluamme tarkastella asioita pidem-
Suomeen pienempi, minkä vuoksi työvuorosuunnittelun opti-
mällä aikaperspektiivillä ja eri sidosryhmien tarpeita kunnioit-
mointiin ei ole tietojärjestelmäpuolella kiinnitetty vielä riittä-
taen, niin ymmärrämme työaikajoustojen mahdollisuudet vas-
vän laajasti huomiota. Lisäksi työvuorosuunnittelun optimoin-
tata tuotannollisiin tarpeisiin. Samalla yksilölliset tarpeet tule-
nissa täytyy huomioida kansalliset lait sekä alakohtaiset ja
vat huomioiduksi, kun oman vastuullisuuden ja maalaisjärjen
paikalliset sopimukset, minkä vuoksi Suomen kaltaisella pie-
käyttö lisääntyy”, Ristikangas toteaa ja lisää, että kukaan ei
nellä markkina-alueella voi olla vaikeaa ottaa suurten kan-
varsinaisesti halua vain orjallisesti totella mitä ylhäältä määrä-
sainvälisten toimijoiden pakettiohjelmistoja käyttöön.
tään, vaan käyttää omia aivojaan oman toiminnan suuntaa-
Työvuorosuunnittelujärjestelmät eivät senkään takia ole
lähteneet vielä lentoon, että ne on perinteisesti mielletty
misessa.
Työaikojen tuunaamisen hyötyjä pitäisi korostaa enem-
osaksi HR-toimintoa – ja vaikka toimivat HR-prosessit ja jär-
män, jotta organisaatiot uskaltaisivat lähteä uudistamaan toi-
jestelmät ovatkin yrityksille tärkeitä, niiden taloudellista
mintatapojaan. Ristikangas laskee saavutettaviksi hyödyiksi
arvoa ja tuottavuutta ei ole totuttu mittaamaan.
mm. henkilöstön motivaation parantumisen, vaihtuvuuden
”Työvuorosuunnittelun kehittäminen kohti optimoitua, keskitettyä, automaattista ja joillain alueilla myös kohti autono-
vähenemisen sekä työnantajabrändin paranemisen.
”Samalla asiakastyytyväisyys ja tuottavuus nousevat ja
mista suunnittelua vaatii investointeja, joiden takaisinmak-
saadaan lisää ketteryyttä ja sopeutumiskykyä, kun työyhtei-
suun ei ole vielä riittävästi tutkimustuloksia ja malleja”, Tusa
sön jäsenet ottavat vastuuta tekemisestä ja töiden järkeistämi-
toteaa ja lisää, että kun eri investointitarpeita yrityksissä ver-
sestä.”
taillaan, työvuoro-optimointi voi jäädä muiden, polttavammiksi koettujen asioiden jalkoihin.
Vapautta & vaihtoehtoja
Ristikangas on kyllästynyt ajatteluun, jonka mukaan työaika
Sopimusyhteiskunta näyttää kyntensä
on jonkinmoinen tae tuloksille. Jos tuloksia ja tehoja halutaan,
Toimitusjohtaja Marjo-Riitta Ristikangas BoMentis Oy:stä
pitäisi keskittyä enemmän siihen, että organisaatiossa tehdään
muistuttaa, että S