Näin uskotaan vakaasti ainakin Varmassa ja Inspectassa, jot-
siä, joiden kanssa konseptia lähdetään toteuttamaan syksyllä.
ka lanseerasivat helmikuussa uuden Varma Työkykyjohtaja -ser-
”Mukana on suuria ja keskisuuria yrityksiä, jotka ovat jo aikai-
tifikaatin, johon on sisäänrakennettu keskeisimmät työkykyjohta-
semmin osoittaneet mielenkiintoa tähän aihepiiriin”, Tolvanen
misen käytännöt. Taustalla on sadoista työkykyjohtamisen hank-
kertoo.
keista kerätyt kokemukset, joista moniammatillinen työryhmä on
tiivistänyt yhtenäisen sertifikaatin.
Totuus esiin yrityksissä
Varman työkykyjohtamisen kehityspäällikkö Kai Tolva-
Helpolla ei yrityksiä aiota päästää, lupaa Tomi Kasurinen. Ser-
nen kertoo, että uuden konseptin takana on halu edistää ”laa-
tifikaatti todentaa yrityksen työkykyjohtamisen tason, selkeiden
dullisesti korkeatasoisempaa” työky-
vastuualueiden, yhteistyön ja parhaiden
kyjohtamista asiakasyrityksissä. Tolva-
”Tänä päivänä on
sen mukaan tänä päivänä monissa yri-
selvästi tarvetta entistä
tyksissä on tilanne, jossa edellytetään
parempia tuloksia tiukoilla resursseilla.
”Tällöin herää kysymys, kuinka kes-
ammattimaisemmalle
työkykyjohtamiselle.”
tävälle perustalle tuloksentekokyky itse
käytäntöjen toteutumisen käytännössä:
”Pelkkä prosessikuvaus ei vielä riitä
todenmukaisen tilannekuvan saamiseksi,
vaan haastatteluiden avulla selvitetään,
missä mennään”, Kasurinen toteaa ja
kehaisee samalla suomalaisten työpaikko-
asiassa rakentuu. Tänä päivänä on selvästi tarvetta entistä
jen rehellistä ilmapiiriä – meillä työntekijät kertovat sangen kau-
ammattimaisemmalle työkykyjohtamiselle.”
nistelemattomasti organisaation arjesta.
Strategian ytimessä
tus yrityksen kunnianhimosta – mutta kokonaisuudessaan myös
Tolvanen huomauttaa, että työkykyjohtaminen on mitä suurim-
itse sertifiointiprosessikin on yritykselle erittäin merkityksellinen.
massa määrin strategista johtamista: esimerkiksi työkykyriskit tu-
”Sertifiointiprosessi toimii tärkeänä työkaluna HR:n työkykypro-
lee tunnistaa ja ennakoida hyvissä ajoin, jotta suuremmilta mur-
sessien määrittelyyn. Kun yrityksen tila on selvillä, malli auttaa
heilta vältytään ja voidaan tukea henkilöstön uusiutumiskykyä
tunnistamaan asianmukaiset käytännöt ja jalkauttamaan ne.”
Kasurinen katsoo, että sertifikaatin hakeminen on osoi-
kestävällä tavalla.
”Yrityksen johto on tässä tärkeässä roolissa, mutta myös esi-
Tasoarviointi, ei laatujärjestelmä
miehet ja henkilöstö ovat tärkeitä meidän mallissa. Yhteistyö ja
Varma Työkykyjohtaja -sertifikaatti ei korvaa työterveys- ja työ-
vastuu on pyritty tuomaan näkyvästi keskiöön”, Tolvanen toteaa.
turvallisuusjärjestelmän sertifikaattia (OHSAS 18001), vaan on
Inspectan tehtävänä on todentaa kolmantena osapuolena
pikemminkin sen jatke. Kyse ei ole laatujärjestelmästä vaan ta-
yrityksen työkykyjohtamisen taso. Prosessi auttaa priorisoi-
soarvioinnista, jolla voidaan nostaa esiin esimerkiksi työterveys-
maan, selkeyttämään vastuita ja nopeuttamaan toimeenpanoa.
huollon ja yrityksen yhteistyösuhdetta. Keskeisin asiakashyö-
Kun yritys saavuttaa sertifikaatille asetetut kriteerit, sille voidaan
ty on se, että palvelu tarjoaa asiakasyritykselle aivan uuden-
myöntää Varma Työkykyjohtaja -sertifikaatti.
tyyppisen työkalun työkykyjohtamisen tavoitteiden saavuttami-
Inspecta Sertifioinnin toimitusjohtaja Tomi Kasurinen toteaa,
seen ja jatkuvaan parantamiseen.
että prosessissa ykköshaasteena on koko organisaation saami-
”Nyt on kysymys siitä, että luodaan kulttuuria ja ikään kuin
nen mukaan konseptia toteuttamaan. Hänen mukaansa tässä
yhteistä kieltä, jotta asioita voidaan kehittää määrätietoisella
onnistutaan asennemuutoksen myötä: ”Esimerkiksi työturvalli-
otteella. Haluamme tuoda työkykyjohtamisen osaksi yritysten
suutta on meillä johdettu iät ja ajat – nyt on kysymys siitä, että
arkea”, linjaa Kai Tolvanen.
myös työkykyä ryhdytään johtamaan, suunnitelmallisesti ja
tavoitteellisesti.”
Onko pomo kartalla?
Tolvanen ja Kasurinen korostavat esimiesten roolin tärkeyttä ku-
Sitoudu & sisäistä
vion toimimisen kannalta. Heidä