NÄKÖKULMA
Pirjo Nurmi
Johtaja
Luottokunta
Kirjoittaja on työskennellyt työhyvinvointiin liittyvien kysymysten parissa Luottokunta Oy:ssa
useita vuosia. Hän vastaa työhyvinvointia tukevien, lounasruokailuun ja liikunta- sekä
kulttuuriharrastuksiin tarkoitettujen, tuotteiden myynnistä.
TUKEEKO YRITYKSESI
VAIN LIIKUNTAA?
Viimeisen kymmenen vuoden aikana suomalaiset yritykset
da toiselle yhtä lailla vapauttavia kokemuksia, kuin hikiliikun-
ovat edistäneet työntekijöidensä hyvinvointia erityisesti tuke-
ta toiselle.
malla liikunnan harrastamista merkittävästi. Suomen Kuntolii-
Työnantaja voi vaikuttaa työsuhde-eduilla myös työnteki-
kuntaliitto ry:n kesäkuussa julkaiseman Henkilöstöliikuntaba-
jöiden sitoutumiseen. Uudella tavalla vapaa-aikaa arvostava
rometrin mukaan 83 prosenttia työnantajista tukee liikuntahar-
Y-sukupolvi on valtaamassa työelämää, ja osaa arvostaa va-
rastuksia. Työnantajani Luottokunnan myöntämistä Virikesete-
paa-ajan tukemista ja työnantajan kulttuurimyönteisyyttä.
leistä saamme kuitenkin säännöllisesti työntekijöiltä palautetta, että työnantajien toivottaisiin tukevan monipuolisemmin eri-
Työsuhde-etujen ja liikunnan tukemisen kannalta on huomioitava, että moni suomalainen harrastaa liikuntaa, johon
ei tarvita työnantajan tukea.
laisia virkistäytymisen tapoja.
Suurin osa työnantajista tukee
edelleen vain liikunnan harrastamista.
Liikunta edistääkin kiistattomasti työssä jaksamista – kuten myös kulttuuriharrastus.
”Useat työnantajat eivät edelleenkään
ymmärrä kulttuurielämysten
Sadattuhannet sauvakävelijät ja lenkkeilijät vaalivat
kuntoaan joka päivä, ilman
kohentavaa vaikutusta työkykyyn, sillä
kuluja työnantajalle. Toisaal-
tutkimuksemme mukaan alle kolmasosa
ta esimerkiksi Virikesetelien
työnantajista tukee liikunnan lisäksi
käyttäminen kuntosalikorttiin
Useat työnantajat eivät edelleenkään ymmärrä kulttuuri-
kulttuuria.”
työnantajista tukee liikunnan lisäksi kulttuuria. Välineet tähän
kuntoa. Kallein työsuhde-etu
on se, jota ei käytetä. Kaikki
elämysten kohentavaa vaikutusta työkykyyn, sillä tutkimuksemme mukaan alle kolmasosa
jota ei käytetä, ei paranna
on siis työntekijän varassa – voimme ainoastaan kannustaa.
Myös akateeminen maailma tuntuu heränneen tutkimaan
ovat jo kuitenkin olemassa ja ne on helppo ottaa käyttöön.
sitä, miten kulttuuri ja taide voivat edistää terveyttä ja hyvin-
Esimerkiksi Luottokunta lanseeraa loppuvuodesta 2012 Virike-
vointia. Esimerkiksi Turkuun on nimitetty kulttuurisen terveys- ja
setelin rinnalle Virikekortin, joka käy liikunta- ja kulttuuripalve-
hyvinvointitutkimuksen professori. Suomen Lääkärilehden mie-
luita tarjoavissa paikoissa, oli kyseessä sitten kuntosali, kon-
lipidekirjoituksessa professori Marja-Liisa Honkasalo toteaa,
sertti tai jääkiekko-ottelu.
että ”kattavissa survey-tutkimuksissa on voitu todeta, että kult-
Tarjoamalla työsuhde-etuja työnantajat pyrkivät varmista-
tuuritoimintaan osallistumiseen ja kulttuuripalvelujen käyttöön
maan työntekijöidensä hyvän ja tehokkaan työkyvyn. Useissa
liittyi parempi koettu terveys sekä alhaisempi sairastavuus ja
organisaatioissa törmätään kuitenkin edelleen ajatukseen, jon-
kuolleisuus tiettyihin tautiryhmiin. – Parhaiten toimeentulevat
ka mukaan vain liikunta virkistää ihmistä ja parantaa työky-
tosin voivat parhaiten ja olivat myös kulttuuripalvelujen aktiivi-
kyä, ja siksi myös yrityksen työntekijöilleen tarjoamat edut pai-
sia käyttäjiä.”
nottuvat liikuntaan. Haluaisin herätellä työnantajia pohtimaan,
Työnantajan tuki kulttuurin harrastamiselle – toteutetaan
miksi näin on – ja mitä positiivisia seurauksia avoimemmalla
se sitten Virikesetelien tai tapahtumien muodossa – on tasa-
suhtautumisella työhyvinvoinnin tukemiseen olisi.
arvoistavaa ja työntekijöiden hyvinvointia tukevaa. On aika
Työntekijän fyysisen hyvinvoinnin lisäksi työkykyyn olennaisesti vaikuttava asia on henkinen jaksaminen. Kulttuuri voi tuo-
unohtaa yksipuoliset käsitykset, joiden mukaan vain liikunta
virkistää.
3/2012
HR viesti 49