HR viesti 3/2012 | Page 47

Työssä puurtavien hartioille on siis sälytetty kova taakka niin mikro- kuin makrotasollakin. Yksi aikamme suurista paradokseista on, että käytettävissä on itse asiassa enemmän työhyvinvointimahdollisuuksia kuin koskaan aikaisemmin, mutta näitä palveluja ei osata hyödyntää läheskään täysimääräisesti. Elämää juoksuhaudoissa Suomen suosituimmat liikunta- ja kulttuuriedut, työnantajan tuella. Yksi ongelma on se, että yrityksissä työhyvinvointi on liiaksi operatiivinen asia ja suunnitelmallisuus loistaa poissaolollaan. Harva organisaatio on saanut aikaiseksi todella toimivan työhyvinvointistrategian, joka yhdistää työterveyden ja työhyvinvoinnin työja ympäristöturvallisuuteen fiksulla tavalla. Henkilöstöhallinnon ja henkilöstökehittämisen periaatteet ovat usein jäsentymättömiä ja työyhteisön julkislausuttujen ja todellisten arvojen välillä saattaa olla ammottava kuilu. Tuoretta tietoa suomalaisesta työelämästä saatiin kesäkuussa, kun Taloustutkimuksen Ihmisen kokoinen työ -hankkeen asiantuntijaverkostolle toteuttama Suomalaisten työkyky -tutkimus julkistettiin. Tutkimus valoi uskoa pimeän keskelle: suomalaiset suhtautuvat työelämään perin positiivisesti. Tutkimus osoittaa, että työpaikoilla ei ole muututtu kyynisiksi muutosten edessä: suomalaiset ovat edelleen sitoutuneita työhönsä ja suurelle enemmistölle (85 %) työ on tärkeä osa elämää. Merkityksellistä ja arvokasta työtä kokee tekevänsä neljä viidestä. Samoin työn kokee mielekkääksi valtaosa (85 %). Ilahduttava signaali uusia talousraketteja etsittäessä on se, että kaikkein positiivisimmin työhön suhtautuivat yrittäjät, joista jopa 92 prosenttia kertoo työnsä olevan merkityksellistä. Kapasiteetti vajaakäytössä? Tutkimus esitti ihmisille myös vaikean kysymyksen: kuinka paljon omasta työkapasiteetista on mielestäsi käytössä työssä? Joka viides vastasi, että käyttää työssään täydet 100 prosenttia omasta työkapasiteetista. Kolmannes arvioi, että käytössä on alle 80 prosenttia. Kaikkia tehoja ei saada irti esimerkiksi heikon terveyden takia. Terveysongelmat rajoittavat paljon tai melko paljon työkykyä 17 prosentilla suomalaisista ja vanhemmassa ikäryhmässä (50–65-vuotiaat) terveys rajoittaa jo joka neljännen (24 %) työkykyä. Terveydelliset haasteet ovat tutkimuksen mukaan selkeästi yleisempiä työntekijöillä, joilla on perus- tai ammattikoulutasoinen koulutus