UUSI PÄIVÄ KOITTAA PAPERIMIEHELLE
STORA ENSO KÄY SAIRAUSPOISSAOLOJEN
KIMPPUUN MITTAVAN
KEINOARSENAALIN TURVIN
TEKSTI: SAMI J. ANTEROINEN
KUVA: SINI PENNANEN
Metsäteollisuuden läpikäymä raskas rakennemuutos on vaatinut veronsa myös
työntekijöiltä. Jatkuva epävarmuus tulevasta rassaa paperimiehiä ja rumentaa
poissaolotilastoja – ja tämä vielä alalla, joka tunnetaan kuormittavasta
vuorotyöstä jo valmiiksi. Metsäteollisuuden ykköstoimijat eivät kuitenkaan ole
jääneet tumput suorina ihmettelemään tilannetta, vaan työkykyä parantaviin
toimiin on ryhdytty eri puolella Suomea.
Yksi aktiivisimmista yrityksistä tässä suhteessa on Stora Enso,
työkykynsä ja kuinka hän itse näkee, että sitä voisi parantaa”,
joka alkoi sisään ajaa omaa päivitettyä varhaisen puuttumi-
Välimaa toteaa.
sen malliaan pari vuotta sitten. Stora Enson työterveys- ja työturvallisuusjohtaja Mikko Välimaa kertoo, että uuden linjan ta-
Pohdi-Puhu-Puutu
kana on metsäteollisuuden pelureiden yhteinen HYVIS-hanke
Stora Ensossa perehdyttiin HYVIS-projektin antiin ajatuksel-
(2008–2010), johon aloite tuli työmarkkinajärjestöiltä.
la ja lähdettiin muuttamaan omia toimintatapoja parempaan
Keskeisenä haasteena alalla on toiminnan uudistaminen
– myös työhyvinvoinnin näkökulmasta. Metsäteollisuuden pii-
suuntaan. Varhaisen puuttumisen malliin antoi selkärankaa
3P-ohjenuora eli Pohdi, Puhu ja Puutu.
rissä on nimittäin muuta teollisuutta enemmän sairauspoissa-
”Tämä tarkoittaa, että esimiesten tulee pitää silmät ja kor-
oloja; luvut pyörivät seitsemän prosentin tienoilla, kun muilla
vat entistä paremmin auki ja miettiä ennakoivasti mahdollisia
aloilla puhutaan kolmen prosentin poissaoloista.
ongelmapaikkoja. Kun jotain sitten ilmenee, keskusteluihin tulee pyrkiä heti kun se on mahdollista ja löytää yhdessä ne toi-
Ihminen toiminnan keskiöön
HYVIS-projekti identifioi kolme tekijää, joihin tulisi kiinnittää
mivat ratkaisut.”
Välimaan mukaan sekä neuvottelupuolelle että ratkaisu-
huomiota sairauspoissaolojen vähentämiseksi. Ensimmäinen
pakkiin on tullut uutta potkua parin vuoden sisällä. Työpaikal-
tekijä liittyy työoloihin ja työkuormaan: meluun, tapaturmavaa-
la hyvin tärkeä viestintäväylä on työhyvinvointikeskustelu, jos-
raan, kuumuuteen ja pölyisyyteen tulisi kiinnittää paremmin
sa esimies ja työntekijä pohtivat tilannetta ja käyvät läpi vaih-
huomiota. Toisena tulee organisaation – eli työryhmien, esi-
toehtoja.
miesten ja johdon – toimintaan. Tällä saralla kaivataan lisätukea ja parempaa seurantaa.
Kolmas ja kenties merkittävin tekijä on työntekijän oma ar-
”Mukana palaverissa voi olla myös luottamushenkilö tai
osastopäällikkö”, Välimaa kertoo.
Myös työterveyskeskustelu on mahdollista järjestää käytän-
vio työkyvystään ja jaksamisestaan. Kyseessä ei ole hiljainen
nössä samalla kokoonpanolla mutta lääkärin vetämänä. Näin
signaali, vaan hälytyssignaali – ja toimet ovat sen mukaisia.
voidaan laatia työkykyarvio ja määritellä myös mahdollisesti
”HYVIS-tuloksissa painottui se, kuinka työntekijä itse kokee
46 HR viesti 3/2012
tarvittavat hoitotoimenpiteet.