VIESTI TOIMITUKSELTA
TYÖELÄMÄN SKYLLA JA KHARYBDIS
Kun koronasta selvittiin , niin seuraava konttorien vitsaus on … tylsyys ?
– Työterveyslaitoksen ja Emlyon Business Schoolin tutkimuksen mukaan työssä tylsistyminen voi aiheuttaa samankaltaisia terveyshaittoja kuin työstressi tai työuupumus , jotka ovat tunnetusti yhteydessä tahdosta riippumattoman eli autonomisen hermoston poikkeavaan toimintaan .
Tavallisesti autonomisen hermoston parasympaattinen toiminta aktivoituu levossa . Kun tämä toiminta heikentyy , se vaikuttaa kehon edellytyksiin elpyä ja palautua . Pitkäkestoiset poikkeavuudet ovat yhteydessä sairausriskeihin ja jopa kuolleisuuteen .
Kansainvälisestikin ainutlaatuinen tutkimus osoitti , että tylsistyminen on toimiston tikittävä aikapommi . Jo aiemmista tutkimuksista tiedettiin , että tylsistymistä kokevat työntekijät arvioivat oman terveytensä heikommaksi – mutta uuden tutkimuksen valossa työssä tylsistyminen voi olla samanlainen riski terveydelle kuin muut , perinteisemmät työpahoinvoinnin kokemukset .
Oletko sinä vaaravyöhykkeessä ? ( Ja kukapa ei olisi .) – Tutkijat rauhoittelevat , että satunnainen tylsyyden kokemus on normaalia eikä aiheuta terveyshaittoja . Usein toistuva tai jatkuva tylsyys sen sijaan kyllä heikentää terveyttä .
Tutkijat suosittelevatkin , että tylsistymiseen kiinnitettäisiin nykyistä enemmän huomiota työpaikoilla ja työterveyshuollossa . Aiemman tutkimusnäytön perusteella tylsistyminen on työelämässä yleistä , ja syynä ovat usein esimerkiksi omaan työhön kuulumaton sälä ja liiallinen byrokratia .
Toisaalta myös anti-tylsyys voi olla vaarallista . Tuorein Työsuojelupaneeli eli Työterveyslaitoksen ja Työturvallisuuskeskuksen vuosittain toteuttama kyselytutkimus kertoo , että työn jatkuvat keskeytykset , liiallinen työn määrä ja kova työtahti aiheuttavat merkittävää psykososiaalista kuormitusta työpaikoilla .
Vastaajista kolmasosa ( 34 %) arvioi keskeytysten kuormittavan jatkuvasti omalla työpaikalla ( vrt . 25 % vuonna 2016 , kun teemaa viimeksi tutkittiin ) ja jossain määrin yli puolet ( 53 %). Lisäksi joka viides vastaaja arvioi liiallisen tiedon määrän kuormittavan jatkuvasti omalla työpaikallaan .
Työjärjestelyjen osalta liian suuren työmäärän tai kovan työtahdin koki 27 prosenttia jatkuvasti , 60 prosenttia jossain määrin . Jatkuvan tavoitettavuuden koki omalla työpaikallaan kuormittavan jatkuvasti 21 prosenttia ja jossain määrin 51 prosenttia .
Jos työmäärä näyttää kasvavan liialliseksi , pitäisi pysähtyä harkitsemaan , onko resursseja lisättävissä tai jotakin karsittavissa . Yksi keino on työn ” olennaistaminen ”: työn ytimen kirkastaminen , olennaisimpien tehtävien tunnistaminen ja työn rajaaminen tämän pohjalta niin , että työmäärä on kohtuullinen .
Kuormituksen hallinnassa auttaa avoin , luottamuksellinen keskusteluilmapiiri . Myös parempaa vuorovaikutusta sekä työntekijän ja esihenkilön välillä tarvitaan .
Jos yksi tylsistyy työssään ja toinen luhistuu kuormansa alle , niin voisi olettaa , että esihenkilöiltä vaaditaan melkoista pelisilmää . Vanha konsti eli tunneäly on nyt valttia : kun pomo keskustelee alaistensa kanssa muustakin kuin säästä ja kulloisestakin projektista , alkaa alaisen sielunelämästä muodostua jonkinlainen kuva puoliväkisinkin .
Oli työntekijä sitten tylsyyden tai tappotahdin uhri , aidosti välittävä ja sen osoittava esihenkilö voi todella olla pelastava enkeli . Insinöörijohtamisen luvatussa maassa emotionaalinen ÄO ei aina ole arvossaan , mutta viimeistään etätyö on opettanut , että nyt tarvitaan esihenkilöiltä venymistä . Alaiset eivät ole vain palluroita läppärin ruudulla , vaikka hetkittäin siltä voi tuntuakin .
MS Suomi Finland seilaa vain niin kauan , kun tekemisessä on sekä päätä että sydäntä .
PETRI CHARPENTIER
8 HR viesti 2 / 2024