ILMOITUS
TYÖAIKA TYÖHYVINVOINNIN MITTARINA
Työn ja vapaa-ajan tasapaino on noussut usealle yhä tärkeämmäksi tekijäksi työnantajaa valitessa . Työajanseurannan ja työtyytyväisyyden mittaaminen tarjoavat yrityksille mahdollisuuksia työhyvinvoinnin kehittämiseen ja työntekijäpitoon .
Hyvinvoivat ja jaksavat työntekijät ovat toimivan työyhteisön tukipilari , ja parhaassa tapauksessa työhyvinvointi heijastuu positiivisesti koko yrityksen tuloksiin . Työntekijät arvostavat entistä enemmän vapautta päättää , milloin ja missä he työnsä tekevät . Vanhoja tekemisen tapoja haastetaan : esimerkiksi nelipäiväinen työviikko on noussut uudeksi työelämätrendiksi . Vapaus päättää omista työajoista voikin tulevaisuudessa nousta kilpailutekijäksi osaajien houkuttelussa . Työn ja vapaaajan hämärtyessä henkilöstön jaksaminen voi kuitenkin joutua koetukselle , jos työhön käytettyä aikaa ei seurata . Erityisesti asiantuntijatyössä työajanseurannan merkitys korostuu perinteisen virastotyöajan jäädessä historiaan .
Joustavilla työajoilla lisää pitovoimaa Työntekijäpito on yrityksille tärkeämpää kuin koskaan : McKinseyn tutkimuksen mukaan jopa 33 % on aikeissa vaihtaa työpaikkaa 3 – 6 kuukauden sisällä . Palkkauksen lisäksi huono johtaminen , olemattomat urakehitysmahdollisuudet ja mahdottomat tavoitteet saavat osaajat etsimään uusia mahdollisuuksia . Työajanseuranta ja työtyytyväisyyden mittaaminen tarjoavat useille organisaatioille hyödyntämättömiä mahdollisuuksia työntekijäpysyvyyden ja rekrytoinnin näkökulmista .
Työmarkkinoille on siis saapumassa uusi sukupolvi , jolle arjen ja vapaa-ajan tasapainottaminen on entistä tärkeämpää . Visma Enterprisen tutkimuksesta selvisi , että erityisesti milleniaalit haluavat tehdä työnsä omassa aikataulussaan ja ovat kiinnostuneempia mahdollisuudesta lyhennettyyn työaikaan . Samaan aikaan he ovat tyytymättömämpiä nykyisiin työoloihin ja etsivät aktiivisesti uusia haasteita . Tulevaisuuden huippuosaajia ei siis houkuttele pelkkä palkka , vaan vapaus päättää omasta työajastaan . Hyvinvoiva työyhteisö ja elämäntilanteeseen mukautuvat työajat voivat olla toimiva keino työntekijöiden vaihtuvuuden pienentämiseen ja parhaiden osaajien houkutteluun .
Työajanseurannalla työhyvinvointia Hyvinvoiva työyhteisö ja elämäntilanteeseen mukautuvat työajat ovat keino vähentää nykyisten työntekijöiden vaihtuvuutta ja houkutella organisaatioon parhaita osaajia . Toimivalla työajanseurantajärjestelmällä voidaan parhaassa tapauk sessa ehkäistä liiallisesta työkuormasta johtuvaa uupumusta ja kehittää hyvinvoivaa työyhteisöä .
Työajanseuranta toimii parhaimmillaan työn kuormittavuuden mittarina : jatkuvat ylityötunnit ovat konkreettinen merkki siitä , että työntekijän työkuorma on kasvanut liian suureksi . Parhaassa tapauksessa työajanseuranta auttaa HR-ammattilaista havaitsemaan ylityöllistetyt työntekijät ajoissa , jolloin mahdolliset työssä uupumiset on helpompi ennakoida . Työajanseurantaa ei kuitenkaan vielä hyödynnetä merkittävästi työhyvinvoinnin kehittämisessä : HR-ammattilaisille toteutetun tutkimuksen mukaan yksi työajanseurannan haasteista on , että jos käytössä oleva järjestelmä ei hälytä tehdyistä ylityötunneista , on niitä luonnollisesti haastava seurata .
Työajanseuranta on tiiviisti kytköksissä työhyvinvointiin . Jos työtyytyväisyyttä ei mitata säännöllisesti , saattaa pinnan alla kytevä tyytymättömyys jäädä huomaamatta . Kun tähän yhdistetään tieto siitä , kuinka haastavaksi HR-ammattilaiset kokevat uusien osaajien rekrytoinnin , saattaa tulevaisuus tuoda tullessaan työntekijäpulan – myös niillä aloilla , joihin tähän ei ole vielä herätty . Toimiva työajanseuranta onkin parhaimmillaan organisaation työkalu niin työhyvinvoinnin parantamisessa , työuupumuksen ehkäisemisessä kuin työntekijäpysyvyyden varmistamisessa . n
Lue lisää työajanhallinnasta : www . visma . fi / tiima
24 HR viesti 2 / 2023