NÄKÖKULMA
Saara Remes Kirjoittaja KM Saara Remes on työ- ja organisaatiopsykologiaan erikoistunut työyhteisösovittelija sekä ratkaisu- ja voimavarakeskeinen psykoterapeutti . Saaran sydäntä lähellä ovat ihmiset ja työpaikkojen sujuva arki . Työssään valmentajana , konfliktien sovittelijana ja johdon coachina hän oivalluttaa ja auttaa asiakkaitaan rakentamaan ratkaisuja työelämän haastaviin tilanteisiin .
KUVA : PAULA NUMMELA
PAHA OLO POIS !
Vain pieni osa ihmisistä käyttäytyy työpaikalla huonosti – onneksi . Yhdenkin ihmisen tökerön käytöksen heijastinvaikutus on kuitenkin suorastaan järkyttävä . Miksi huonoon käytökseen tai loukkaaviin puheisiin ei sitten puututa ?
Sovittelijan työssä törmään usein siihen tosiasiaan , että meillä on hyvin erilainen käsitys siitä , millainen käytös on toista ihmistä loukkaavaa . Tyypillisin kommentti on aidosti hämmästynyt toteamus : ” Minä olen suora ihminen ja en rupea mitään korulauseita rustaamaan . Sanon asiat niin kuin ne ovat ! Ja muut saa luvan sopeutua siihen .”
No , joo ja ei . On totta , että aikuisen työssä käyvän ihmisen tulee kyllä ymmärtää , että joudumme sekä antamaan että vastaanottamaan kritiikkiä ja olemme asioista välillä eri mieltä . Kyse onkin siitä , millä tavalla me käsittelemme erilaisia näkemyksiä tai annamme palautetta toisillemme .
Loukkaavan käytöksen vaikutuksia ihmisiin on tutkittu jo kauan , eikä vain psykologian alalla . Yksi tunnetuimmista on johtamisen professori Christie Porath , joka on tutkinut loukkaavan käytöksen vaikutuksia myös organisaatioon ja työn tuottavuuteen . Luvut ovat karua luettavaa .
Tutkimusten mukaan työkaverin loukkaavasta käytöksestä kärsivän työn tehokkuus heikkenee noin 50 % ja työsuorituksen laatu heikkenee melkein 70 %. Ja tämä ei tapahdu vain , kun koemme itse loukkaavaa käytöstä tai todistamme sitä . Sitä voi tapahtua myös , kun kuulemme , että organisaatiossamme joku käyttäytyy epäkohteliaasti ja siihen ei puututa . Yhden ihmisen huono käytös työpaikalla vaikuttaa koko lähipiirin tunteisiin , motivaatioon ja työsuoritukseen . Paha olo tarttuu
nopeasti ja alkaa määritellä myös henkilöstön luottamusta johtoon . Miksi asiaan ei kyetä tarttumaan ?
Kyvyttömyytemme tarttua huonoon käytökseen johtuu usein pelosta ja vuorovaikutustaitojen puutteesta Syyt siihen , että siedämme yhden ihmisen raivoamista jopa vuosia , johtuu usein hyvin inhimillisistä syistä . Pelko siitä , että jos puutun asiaan , tilanne vain pahenee . Onneksi kenenkään – ei työntekijöiden eikä myöskään esihenkilöiden – tarvitse selvitä vaikeista keskusteluista yksin . Apua voi pyytää ammattitaitoiselta sovittelijalta . Sovittelija fasilitoi keskusteluja ja auttaa osapuolia löytämään keskusteluyhteyden uudestaan . Sopukeskusteluissa kuunnellaan jokaisen näkökulma ja vahvistetaan kokemus , että minua on haluttu ymmärtää , vaikka käytökseni ei ole sallittua . Vasta sen jälkeen on mahdollista etsiä ratkaisuja , jotka helpottavat töiden sujumista ja rakentavat parempaa fiilistä . Parhaassa tapauksessa konfliktin onnistunut käsittely on yhteinen oppimiskokemus ja vahvistaa työyhteisöä .
Sovittelijana paras neuvoni pahan olon poistamiseksi : ota matalalla kynnyksellä mieltä vaivaava asia puheeksi ja älä tingi lopputuloksesta : koko työyhteisöä vahingoittava käytös on saatava loppumaan . Vain siten paha olo poistuu ja tilalle voi tulla PALJON hyvää . n
2 / 2022 HR viesti 17