KUVA : JUHA TUOMI
” Työn ja vapaa-ajan väliset rajat luovat pohjan psyykkiselle hyvinvoinnille , kun aikaa jää myös sosiaalisille suhteille , unelle ja unelmoinnille ”, hän kuvailee .
Rajojen asettaminen on tärkeää , sillä niiden tehtävänä on Väänäsen mukaan suojata yksilöä ja tasapainottaa elämää . Rajattomuus taas voi johtaa tasapainottomuuteen , jolloin työ ja muu elämä ovat vaarassa ajautua kriisiin .
” Jos suojaa ei ole , seurauksena voi olla vakava ylikuormitus ja uupuminen . Siksi rajojen tietoinen pohdinta ja järjestely on tärkeää .”
Rajojen asettaminen voi kuitenkin tuntua haastavalta hektisessä arjessa , jossa töitä tehdään vaihtelevalla intensiteetillä . Silloin on hyvä muistaa , että rajat eivät tarkoita joustamattomuutta .
” Rajojen olisi oltava riittävän selkeät , mutta se ei tarkoita , että niiden tulisi olla täysin läpäisemättömät . Esimerkiksi asiantuntijatyössä tietty joustonvara on järkevä kaikkien osapuolten edun kannalta ”, Väänänen toteaa .
Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Ari Väänänen sanoo , että työn ja vapaa-ajan väliset rajat luovat pohjan psyykkiselle hyvinvoinnille , kun aikaa jää myös sosiaalisille suhteille , unelle ja unelmoinnille .
Tasapainottelua Oman haasteensa asettaa se , että tasapaino tarkoittaa jokaiselle hieman eri asiaa . Miten se siis pitäisi määritellä ?
” Työajan ja vapaa-ajan välinen tasapaino on tila , jossa elämän tärkeät osa-alueet ovat sopusoinnussa keskenään ja tuottavat psyykelle hyvinvointia ”, Väänänen muotoilee .
Hän kuitenkin korostaa , että tasapaino ei ole staattinen olotila . Se vaatii jatkuvaa säätelyä .
Täydellisyyden sijaan voikin olla parempi omaksua elämäntapa , jossa työ ja vapaa-aika tasapainottuvat joustavasti ja itselle sopivalla tavalla , esimerkiksi työkuormasta tai elämäntilanteesta riippuen .
Lisätukea antaa vuonna 2020 voimaan tullut työaikalaki , joka mahdollistaa nk . joustotyömallista sopimisen . Siinä työntekijä voi itse vaikuttaa työn tekemiseen ja sen ajankohtaan melko itsenäisesti .
Joustamattomat toimistotyöajat ovat historiaa . Nyt töitä tehdään silloin , kun itselle sopii . Tämä voi kuitenkin johtaa tilanteeseen , jossa olemme ikään kuin jatkuvasti töissä .
Tasapainon ylläpitäminen elämän eri osa-alueilla kuitenkin kannattaa , sillä se hyödyttää mielenterveyttämme kokonaisvaltaisesti . EU-parlamentti on jopa todennut päätöslauselmassaan , että työstä irrottautuminen on jokaisen perusoikeus .
Kysymys kuuluukin , miten tämä luonnistuu nykypäivän pirstaloituneessa etätyöelämässä ?
Rajat ovat ( itse ) rakkautta Työ on monelle elintärkeä osa identiteettiä . Sen ei kuitenkaan tulisi viedä kohtuuttomasti tilaa . Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Ari Väänänen toteaa , että työ voi silloin muuttua kuormaksi , jota ihminen ei jaksa kantaa .
Työajanseuranta työkykyjohtamisen välineenä Työn ja vapaa-ajan välisessä rajanvedossa korostuvat erityisesti työhön kulutetun ajan ymmärtäminen ja rajaaminen . Työajanseuranta ei siis ole yksinomaan työaikalainsäädännön vaatima pakollinen paha .
Henkilöstöhallintoalan ohjelmistoyritys Nepton Oy : n toimitusjohtaja Jukka Kivistö näkeekin työajanseurannan ja sen tuottaman datan työkykyjohtamisen apuvälineenä .
” Jos suunniteltu työaika ei riitä työn tekemiseen , data tekee tämän näkyväksi . Silloin työn tekemisen kriteereitä tai toimintaympäristöä voi muokata saatujen tietojen perusteella .”
Neptonin kerääminen tietojen perusteella työmäärät ja -paineet ovat nousseet vuonna 2021 .
” Työhön käytetään aikaa noin 5 % aiempaa enemmän . Samaan aikaan työntekijät kokevat suoriutuvansa työstään entistä huonommin . Tämä on huolestuttava trendi , johon tulisi puuttua ajoissa ”, Kivistö toteaa .
2 / 2021 HR viesti 45