Osakas Henna Kinnunen HPP Asianajotoimisto Oy : stä puhuu rakentavan vuorovaikutuksen puolesta hänkin .
” Mikäli työoikeudellisten erimielisyyksien käsittelyyn suhtaudutaan vakavasti ja erimielisyyksiä ryhdytään käsittelemään rakentavasti mahdollisimman hyvissä ajoin , tilanteen eskaloituminen esimerkiksi tuomioistuimessa käsiteltäväksi riitaprosessiksi on usein mahdollista välttää ”, Kinnunen toteaa .
Kinnunen huomauttaa , että vaikka työoikeusasianajaja on ensisijaisesti työoikeusjuridiikan asiantuntija , kokenut työoikeuden ammattilainen on usein taitava apu myös vuorovaikutuksen strategisessa suunnittelussa ja pohdittaessa sitä , kuinka erimielisyystilanne saadaan ratkaistua tehokkaasti mahdollisimman sovinnollisin keinoin .
KUVA : HPP ASIANAJOTOIMISTO OY
”
Valmiudet työpaikan konfliktitilanteiden käsittelyyn ovat viimeisten vuosien aikana parantuneet .
Henna Kinnunen HPP Asianajotoimisto Oy : stä kertoo , että henkilöstön ja henkilöstön hyvinvoinnin merkitys tiedostetaan aiempaa paremmin ja henkilöstöasiat saavat yhä useammassa organisaatiossa niiden vaatiman asianmukaisen painoarvon .
” Repivän konfliktin kesyttäminen rakentavaksi onnistuu , jos mukana on sopivassa suhteessa vuorovaikutusta ja osallistamista ”, uskoo Kinnunen .
” Jos konflikti painetaan maton alle ja sitä hädin tuskin vaivaudutaan käsittelemään , tuo on viesti työntekijälle siitä , ettei häntä ja hänen tekemäänsä työtä arvosteta . Tämä ei ole hyvä lähtökohta konfliktin rakentavalle käsittelylle ”, hän lisää .
Kinnusen mukaan HR : n ja yrityksen muun organisaation rajalliset resurssit tulee ottaa huomioon , mutta aina kun mahdollista , erimielisyystilanteiden ratkaisemiseen on tärkeää panostaa . ” Erilaisten konfliktitilanteiden ratkaisumallien käsittely jälkikäteen esimerkinomaisesti voisi olla organisaa tioille , erityisesti HR : lle , toimiva työkalu ja askel kohti entistäkin rakentavampaa konfliktien käsittelyä .”
Kinnunen katsoo , että työoikeudellisten konfliktien osalta on ollut jo useamman vuoden havaittavissa , että keinot työoikeudellisten konfliktien käsittelemiseen ovat koventuneet . Työoikeudellisia konflikteja käsitellään yhä useammin työrikosasioina ( esimerkiksi häirintä ja kuormittuminen ) asioiden siviilioikeudellisen käsittelemisen sijaan .
” Jo pidempään on ollut nähtävissä myös se , että esimerkiksi kynnys työsuojeluviranomaiselle tehtäville ilmoituksille erilaisissa työsuojeluun liittyvissä erimielisyystilanteissa on madaltunut .”
” Toisaalta myös valmiudet työpaikan konfliktitilanteiden käsittelyyn ovat viimeisten vuosien aikana parantuneet ”, uskoo Kinnunen .
” Henkilöstön ja henkilöstön hyvinvoinnin merkitys tiedostetaan aiempaa paremmin ja henkilöstöasiat saavat yhä useammassa organisaatiossa niiden vaatiman asianmukaisen painoarvon ”, hän toteaa .
Vaikka korona on tehnyt konfliktien käsittelystä osittain haastavampaa mm . etätyöskentelystä johtuen , se on Kinnusen mukaan toisaalta myös lisännyt valmiuksia työsuhdeliitännäisten konfliktien käsittelyyn . Niilläkin työpaikoilla , joissa HRasioihin ei välttämättä ole aiemmin merkittävästi panostettu , on nyt jouduttu pohtimaan henkilöstöasioita uudella tavalla .
Vaikuttaisi siltä , että myös konfliktitilanteiden käsittelyyn panostetaan nyt jopa aiempaan enemmän . Koronasta huolimatta konfliktien käsittelyyn on löydetty asianmukaisia toimintatapoja .” n
2 / 2021 HR viesti 33