HR viesti 2/2021 | Page 15

Asianajotoimisto Dottirin toimitusjohtaja Johanna Rantanen sanoo , että liiallinen virheiden pelko johtaa usein siihen , että aikaa kuluu epäolennaisiin asioihin ja siihen , että ei uskalleta ottaa kantaa .
KUVA : LAURA MALMIVAARA
Ei siitä pääse yli eikä ympäri : virheiden tekeminen on kaikkea muuta kuin hauskaa . Kun moka sattuu omalle kohdalle , saattaa tehdä mieli kadota maan rakoon .
Epäonnistumiset ovat kuitenkin luonnollinen osa elämää – myös työelämää . Ne auttavat ihmistä , ja siten myös yritystä , kehittymään ja kasvamaan .
Tämä ajatus on sisäistetty esimerkiksi startup-yhteisössä , jossa epäonnistumisia on tunnetusti tavattu juhliakin . Toisaalta monella alalla virheiden käsittely on vielä alkutekijöissään . Perinteikkääksi mielletty asianajoala on tästä hyvä esimerkki .
” Virheiden pelko on kuitenkin pahinta mahdollista myrkkyä luovuudelle , itsensä kehittämiselle ja uuden oppimiselle ”, sanoo asianajotoimisto Dottirin toimitusjohtaja Johanna Rantanen .
Vuonna 2016 perustettu liikejuridiikkaan erikoistunut yritys tunnetaan modernina toimijana , joka panostaa paitsi ketterään palveluun , myös toimivaan yrityskulttuuriin . Siis sellaiseen , jossa epäonnistumisia ei katsota pahalla .
” Virheet ovat osa kaikenlaista liiketoimintaa – ja ylipäänsä kaikkea inhimillistä toimintaa ”, Rantanen toteaa .

Jos epäonnistumisia ei sallita , työntekijät pelaavat myös helposti varman päälle .
Rohkeiden kokeilujen tärkeys Nykyään puhutaan paljon ns . psykologisen turvallisuuden tärkeydestä eli siitä , että virheitä saisi tehdä ilman pelkoa siitä , että joutuu nolatuksi tai kritisoiduksi .
Aihetta on käsitelty esimerkiksi vuonna 2014 julkaistussa Creativity Inc . -johtajuuskirjassa. Sen kirjoittajan , animaatiostudio Pixarin perustaja Ed Catmullin mukaan johdon tehtävä ei ole minimoida riskejä , vaan päinvastoin luoda turvallinen ympäristö niiden tekemiselle .
Tällaisessa ympäristössä saa kokeilla ja ottaa riskejä . Kun työntekijöiden annetaan sekä onnistua että epäonnistua , luodaan samalla kulttuuri , jossa ihmiset voivat aidosti tehdä parhaansa yrityksen hyväksi .
Johanna Rantanen näkeekin virheiden pelon välttämisen tärkeänä osana hyvää yrityskulttuuria , sillä pelko voi pahimmillaan lamaannuttaa toiminnan kehityksen . Hän mukaansa asianajoalalla jollain tasolla vallitsevaa virheiden karttelun kulttuuria voidaan selittää monella osatekijällä .
2 / 2021 HR viesti 15