Palstalla yhteistyökumppanimme tuottamaa materiaalia .
Marja-Liisa Manka
FT , YTM Marja-Liisa Manka , työhyvinvoinnin johtamisen dosentti Tampereen yliopistosta ja on työskennellyt myös työhyvinvoinnin professorina ja kirjoittanut lukuisia kirjoja , mm . Työhyvinvointi yhdessä Marjut Mankan kanssa ( 2016 ), Stressikirja – mistä virtaa ( 2015 ) ja Työn ilo ( 2013 ). Tällä hetkellä on tekeillä tietokirja työnimeltään Elämänilo : tunne juuresi – vaikuta elämääsi . Hän on myös pidetty luennoitsija .
KAIKKI JÄRJESTYY – PUHUTAAN TOIVON KIELTÄ
Maailmamme on mullistunut koronapandemian vuoksi . Se on synnyttänyt työelämään paradoksin . Etätyötä tekevät kärsivät sosiaalisesta eristyneisyydestä . Lähityötä tekevät taas pelkäävät henkensä puolesta kohdatessaan asiakkaita ja kuormittuvat paljosta työstä erilaisten eristystoimien vuoksi . Pohdin tässä , miten helpottaa paineita juuri nyt eikä odottaa parempaa aikaa .
Koronapandemia on lisännyt negatiivisen stressin kokemusta monilla aloilla niin etä- kuin lähityössäkin , joskin eri syistä . Stressihän on kehon luonnollinen ja automaattinen reaktio työn haasteisiin . Se auttaa meitä ponnistelemaan ja saamaan jotain aikaan . Stressi muuttuu ongelmalliseksi silloin , jos tilanne ei helpotu ja työntekijä ei pääse palautumaan paineesta .
Negatiivinen stressi voi aiheutua työn liiasta kuormittavuudesta tai ikävystymisestä . Yleisin pitkäkestoisen stressin syy on tähän asti ollut työn kuormittavuus kiireen , määrän , vaikuttamismahdollisuuksien puuttumisen tai yhteistyönongelmien vuoksi .
Olen ennen pandemiaa harvoin kohdannut tylsyyden rasittamia henkilöitä . Toki mieleen muistuu yksi esimiesten koulutustilaisuus , jossa eräs insinööri kertoi hämillään , ettei hänellä ole järkevää tekemistä . Johtaja oli mukana ja lupasi järjestää töitä .
Nyt tilanne on toinen . Yli miljoona suomalaista on miltei vuoden tehnyt etätöitä kotoaan käsin . Aluksi se tuntui mukavalta ja tehokkaaltakin , koska aikaa säästyi työmatkoilta . Tylsistyminen on kuitenkin lisääntynyt koronaa edeltävään aikaan nähden Miten Suomi voi -tutkimuksen mukaan ( Työterveyslaitos 2021 ). Erityisen huolestuttavaa tässä on , että nuorilla apatia on kasvanut kaikkein eniten , mutta he kärsivät myös vanhempia runsaammin työuupumuksesta ja työnimun puutteesta .
Jos etätyössä ikävystytään , niin lähityössä vaivaa työn kuormittavuus , joka on kasvanut työvoiman vajauksen , mutta erityisesti tilanteen epävarmuuden aiheuttamien huolten vuoksi . Monella asiakastyötä tekevällä on sairastumisriski , mutta muun muassa majoitus-ja ravintola- sekä tapahtumaaloilla kannetaan huolta myös toimeentulosta . Yrittäjistä peräti 40 % kokee pitkittynyttä ja haitallista stressiä melko tai erittäin paljon .
48 HR viesti 2 / 2021