Huomaamme pian, että agenda ja sitä seuraava selkeä osallistamisen tekniikoita ovat esimerkiksi ideoiden tai
palaverin kulku auttavat. Toteamme nopeasti myös, kommenttien kerääminen kokoustyökalun keskustelu-
että kannattaa kutsua vain tarvittavat ihmiset mukaan. tai valkotaulutoiminnolla tai ihan vain nopea suullinen
Palaverien pituus lyhenee ja moni on tullut siihen kierros, jossa kuullaan ihan jokaisen ajatus, näkemys
tulokseen, että on todella paljon parempi idea pitää lyhyt tai onnistuminen. Hienouksiakin kokoustyökaluista
palaveri kerran viikossa kuin pitkä kerran kuussa. Moni löytyy. Esimerkiksi pariporinat ja ryhmäkeskustelut
on alkanut käyttää osallistamisen tekniikoita, joilla saa tuovat mukavaa vaihtelua ihan tavanomaisiin
kaikki osallistumaan sekä välttää jumittumista yhtä henkeä viikkokokouksiinkin. Niissä voi vaikkapa analysoida viime
koskeviin asioihin, koska muuten osa etäosallistujista viikon onnistumisia tai pohtia mikä tekisi palavereista
alkaa naputella sähköpostejaan. Käteviä, yksinkertaisia vielä parempia.
Korona-aikana kokeiltiin peruspalavereiden lisäksi
ilahduttavan monenlaisia yhteistyötunnelmaa edistäviä
vapaamuotoisia yhteydenpitotapoja ja niistä tuli erinomaisia
tuloksia. Tässä hyviksi todettuja käytäntöjä eri työpaikoilta:
• Joka aamu 10 minuutin tilannekatsaus kokoustyökalulla
• WhatsApp-ryhmä muulle kuin varsinaisille työasioille
• Virtuaalikahvit kamera päällä, vaikka olisi hiukset
kampaamatta
• Virtuaalilounas, eri keskusteluteemoja
• Huomenet ja heipat ja muuta yhtä tärkeää Teamsin omalla
kanavalla
• Perjantai-iltapäivisin yhteinen virtuaalinen viikonlopun
aloitus omavalintaisen kuplivan kera
Näitä sanottiin ”ehdottomiksi hajallaan työskentelevässä
tiimissä” ja tulokset kuulostivat loistavilta.
Vievätkö uudet yhteistyön ylläpitämisen taidot meidät
korona-ajan jälkeen uuteen nousuun? n
Kirjoittaja Pia Aalto
on ratkaisukeskeinen
valmentaja, joka toimii
mm. kokoonpanossa
Pomon Enkelit. Hän on
myös etäjohtamisen
konkari usean vuoden
ajalta.
2/2020
HR viesti 45