Kaikkien työntekijöiden siirtyminen etätöihin yllätti monet työpaikat. Joillekin etätyö on ollut
arkea jo vuosikymmeniä, mutta useissa työyhteisöissä etätyötä oli vasta kokeiltu. Äkkiä
oltiinkin tilanteessa, jossa ihan kaikki, joille se on mahdollista, tekevät työnsä muualla
kuin työpaikalla. Millä keinoilla yhteistyötä onnistuttiin edistämään etänä? Mitä kaikkea
etäyhteistyö on opettanut meille yhteistyöstä? Kuinka voimme hyödyntää oppeja vielä
korona-ajan jälkeenkin, kun siirrymme uuteen nousuun?
Mikä saa ihmiset tekemään yhteistyötä?
Minkä takia pelkkä pyyntö, kehotus tai käsky ei saa ryhty-
mään yhteistyöhön? Neurotieteilijöiden havaintoja yksinker-
taistaen kyse on ennen kaikkea luottamuksen ja turvallisuu-
den tunteista. Ihminen tekee aitoa yhteistyötä toisten kanssa
vasta kun on turvallinen olo. Tältä osin ihmisen aivot toimi-
vat kuin luolamiesten aikaan, jolloin oli voitava luottaa toisiin
heimon jäseniin ennen kuin pystyi vaikkapa nukkumaan rau-
hassa. Miten luottamusta luodaan tiimin kesken? Nyrkkisään-
tönä voimme varmasti todeta, että kaikki, mikä edistää tutustu-
mista toisiin, auttaa. Moni tiimi onkin pohtinut yhdessä mitkä
ovat heille sopivimmat tavat tähän. Etenkin uusien kesätyönte-
kijöiden saapuessa etätutustumisen keinot ovat kultaakin kal-
liimpia.
Tavoitteet ratkaisevat
Vaikka luottamus olisi kunnossa, voi silti käydä niin, että
yhteistyötä ei synny. Oletko tullut ajatelleeksi, että yhteistyö
alkaa tavoiteasetannasta? Jos tavoitteet on sovittu yhdessä ja
niiden saavuttaminen edellyttää yhteistyötä niin silloin tehdään
yhteistyötä. Jos taas olemme asettaneet vain yksilötavoitteita
niin silloin ihmiset todennäköisimmin jäävät tekemään töitään
yksinään. Jo tavoitteista sopiessa kannattaa osallistaa kaikki
pohtimaan millaista yhteistyötä tarvitsemme ja mitä se käytän-
nön järjestelyinä tarkoittaa.
Etäyhteistyön taidot
Mitä taitoja etäyhteistyössä tarvitaan? Johtamistehtävässä on
hyvä olla ainakin luottamuksen luomisen, osallistamisen, kan-
nustamisen ja innostamisen taitoja. Ne koostuvat käytännössä
esimerkiksi fasilitointitaidoista, valmentavan vuorovaikutuksen
taidoista ja teknisten yhteydenpitovälineiden tuntemisesta sekä
myönteisyystaidoista. Etänä on entistäkin tärkeämpää osata
kysyä valmentavia kysymyksiä: Millä välineillä pidämme
yhteyttä? Miten jaamme tietoa? Kuinka luomme yhdessä teke-
misen fiilistä?
Mitä etäyhteistyön taitoja tiimin tai työryhmän jäsenet tar-
vitsevat? Sitä kannattaa kysyä heiltä itseltään: Mitkä taidot
ovat hyödyksi etätyössä ja etäyhteistyössä? Listalle pääsevät
varmasti sekä monet itsensä johtamisen taidot että vuorovai-
kutustaidot. Digitaalinen vuorovaikutus on taito, jota me kaikki
tarvitsemme etäyhteyksien päässä työskentelyssä. On uudella
tavalla merkityksellistä millä viestimellä otamme yhteyttä, miten
2/2020
HR viesti 43