stressiä ja palautumaan siitä. Pitkäkestoisen stressin aiheutta
mat muutokset eivät siis välttämättä ole peruuttamattomia.
Esimerkiksi eräässä 2018 toteutetussa seurantatutkimuk
sessa tutkittiin kognitiivisen ryhmäterapian, stressinhallinta
tietouden sekä rentoutus- ja hengitysharjoitusten vaikutusta
krooniseen stressiin.
”Joukossa havaittiin oireiden lievittymistä sekä harmaan
aineen tilavuuden palautumista etuotsalohkoissa ja tyvi
tumakkeissa”, Saarikivi kertoo.
Katkaise stressin kierre
Jos emme tietoisesti paina jarrua ajoissa, elimistömme tekee
sen lopulta itse. Siksi jokaisen kannattaa opetella toimivia
tapoja pitkittyneen stressin selättämiseksi.
Saarikiven mukaan meidän on hyvä pohtia, kuinka
pahaksi stressi on omalla kohdalla äitynyt ja mitkä aspektit
ovat kaikkein ongelmallisimpia. Seuraava askel on kouluttaa
aivot toimimaan toisin.
“Hyvä peukalosääntö on, että harjoittelee sitä, mikä on
stressaantuneena vaikeaa. Jos applikaatiot kaappaavat jat
kuvasti tarkkaavuutesi, treenaa tästä pois. Jos sinun on vai
kea keskittyä yhteen asiaan kerrallaan, harjoittele tätä”,
Saarikivi vinkkaa.
Myös säännölliset stressinhallintaharjoitukset ovat tär
keitä. Saarikiven mukaan ne näyttävät aktivoivan juuri niitä
aivoalueita ja -toimintoja, joita stressi haittaa.
“Kehon stressireaktion hillitsemiseksi voi kokeilla erilaisia
hengitys- ja rentoutusharjoitteita. Niiden ei kuitenkaan tar
vitse olla raskaita, tuntikausia kestäviä rykäyksiä”, Saarikivi
sanoo ja toteaa, että lyhyemmätkin treenit voivat olla hyö
dyllisiä.
Hengähdyshetkiä arkeen
Riittävä lepo ja jopa tylsistyminen ovat tarpeen, jotta
aivomme voivat palautua. Rauhallinen kävelylenkki tai jokin
muu rento tekeminen, joka onnistuu ns. autopilotilla, on Saa
rikiven mukaan hyvä vaihtoehto.
“Haasteena on se, ettet laita heti podcastia korviin, vaan
annat kerrankin mielen mennä omia reittejään. Jos mieli jää
junnaamaan stressaaviin ajatuksiin, yritä päästää niistä irti.”
Kiinnostavat harrastuksetkin voivat Saarikiven mukaan
toimia hyvänä vastavoimana.
”Kun tekee jotain motivoivaa ja riittävän vaikeaa, ahdis
tavat asiat eivät kerta kaikkiaan mahdu mieleemme. Lisäksi
monet harrastukset, kuten laulu, soitto, tanssi ja pallopelit,
harjoittavat keskittymiskykyä, kognitiivista joustavuutta ja työ
muistia. Siis niitä asioita, joihin stressi vaikuttaa.”
Saarikivi muistuttaa kuitenkin, että kuten muutkin elämän
muutokset, myös stressinhallinnan opetteleminen voi viedä
aikaa.
”Ole itsellesi armollinen. Tee mieluummin vähän joka
päivä, kuin paljon kerralla. Ja mikä tärkeintä: älä ota
stressinhallinnasta stressiä!” n
36 HR viesti 2/2020