VIESTI
TOIMITUKSELTA
KORONA = KOTONA
Koronavirus on tehnyt Suomesta etätyön luvatun maan. Tähän asti kotikonttorilta
käsin työskenteleminen on ollut nousussa hitaasti mutta varmasti, kun työnantajat
ovat pikkuhiljaa lämmenneet teemalle. Esimerkiksi Työ- ja elinkeinoministeriön
Työolobarometrin mukaan vuonna 2018 suomalaisista palkansaajista useampi kuin
joka viides teki etätöitä säännöllisesti. Ei ole siis aivan sattumaa, että tänä keväänä
etätöissä on painanut miljoona suomalaista – valmius tähän oli jo olemassa.
THL:n määritelmän mukaan etätyöllä tarkoitetaan työnantajan kanssa sovittua
työnteon mallia, jossa työ tehdään joko osin kotona tai sitten työnantajan eri
toimipisteissä, työkohteissa, asiakkaan luona, yhteisöllisissä työtiloissa tai matkoilla.
Etätyö sisältää kolme elementtiä: ajallisen jouston, jouston työn tekemisen paikassa
sekä tekniset välineet, joilla työ toteutetaan ja joiden avulla ollaan yhteydessä muihin.
Työntekijä yleensä tykkää, kun voi haahuilla kotona verkkareissa ja kahvikuppi
kädessä – ja naputella raportin tai pari. Ehkä peruskonttoriduunari ei tämän lähemmäs
taiteilijaelämää voi edes päästä.
Tutkimustulosten valossa etätyön tekeminen voi silti hyödyttää myös työnantajaa
– ja useammastakin näkökulmasta. Stanfordin yliopiston tutkimuksen mukaan etätyö
lisää tuottavuutta sekä vähentää työntekijöiden uupumusta ja sairauslomia. Miksi
näin? – Myönteisiä vaikutuksia selittävät mm. työmatkasta säästynyt aika, työrauha ja
parantunut keskittyminen.
Tutkimuksessa havaittiin myös, että etätyön tekeminen lisäsi lojaaliuutta työnantajaa
kohtaan. Vaikuttaisi siltä, että etätyön suosiminen organisaatiossa onkin niitä harvoja
työelämän joustoja, joita ei revitä työntekijän selkänahasta – ja etätyötä peukuttava
työnantaja kerää kosolti goodwilliä.
Etätyö on myös ekotyötä, koska työmatkaliikenteen leikkaaminen pienentää
luonnollisesti hiilijalanjälkeä. Eikä se ruuhkassa istuminenkaan yleensä niin kivaa ole.
Sekin on tiedossa, että työajan ja -paikan joustojen tarjoaminen on myös
rekrytointivaltti. Joustavuus vaikuttaa töissä viihtymiseen ja innostuksen syntymiseen –
eivätkä nämä ole ollenkaan huonoja asioita tuottavuuden kannalta.
Normaaliolosuhteissa läppärin voi myös napata kainaloon ja suunnata kahvilaan
tai peräti moderniin coworking-hubiin, mikäli sellainen löytyy läheltä. Erilaisissa
visiopapereissa coworking on ollut iso juttu jo vuosia; ainakin luovan työn tekijöiden
kohdalla törmäytys on ehdottoman suositeltavaa, koska ideat harvoin syntyvät
tyhjiössä.
Post-korona Suomi on erilainen. Voi olla, että kotikonttorin Teams-tuhattaitureiksi
oppineet, vastuuta ja vapautta sopivassa suhteessa nauttineet työntekijät eivät enää
niin vain olekaan houkuteltavissa ”normi” työpaikalle. Tällöin vuosi 2020 jää mieleen
vuotena, jolloin etätyö viimein muuttui lähityöksi.
Sitä odotellessa on syytä käydä läpi jokunen etätyöhön kohdistuva haaste. Yksi
näistä on ehdottomasti työn ja vapaa-ajan sekoittuminen sekä vaikeudet irrottautua
työstä. Rajat ja rutiinit suojaavat myös aikuisväestöä.
Sitten tulee puutteellinen ergonomia ja muu työskentelyyn liittyvä turha kitka;
vaikka sohvalla makoilu näyttää reteeltä työnteon mallilta, ei se pitkän päälle ole hyvä
kropan kannalta. Samoin yksinäisyyden ja eristyneisyyden kokemukset voivat kouraista
salakavalastikin, kuten koronakiirastuli on opettanut.
Lisäksi itsensäjohtamisen tärkeys korostuu kotikonttorilla – mutta eipä se pomo pidä
kädestä työpaikallakaan.
PETRI CHARPENTIER
8 HR viesti 2/2020
Lukeaksesi sähköisen
HR viestin, klikkaa itsesi
osoitteeseen:
www.hrviesti.fi
Verkkomedian
lukeminen ei vaadi
erillisiä tunnuksia ja on
täysin maksutonta.