Jo pitkään on ollut nähtävillä HR:n ja
palkkahallinnon sulautumisen merkit. Iso kuva on
kuitenkin vielä tätäkin suurempi, kun talous- ja
henkilöstöhallintokin seuraa samaa uraa.
Strategisesti katsottuna tämä on päivänselvää – ja jatkossa suuntaisena jo vuosikymmenen tai kaksi. Tätä on kiihdyttänyt
molempien funktioiden tulisi olla entistäkin vahvempia. myös toimijoiden merkittävä osaamisen lisääntyminen ja jat-
Meneekö perinteinen rooli – jossa HR kerjää rahaa, mutta kuva kouluttautuminen.
talousjohtaja toppuuttelee – nyt kokonaan uusiksi?
HR:n ja taloushallinnon (johon myös palkkahallinto luon-
Wanted: talous- ja henkilöstöjohtaja
nollisena osana kuuluu) lähentyminen – jopa paikoittainen Seuraava suurempi – ja paikoin selkeästi sumeampi – yhdis-
yhdentyminen – on monessa mielessä ollut vain ajan kysymys. tymissuunta on talous- ja henkilöstöhallinnon kokonaisuus.
Datan läpinäkyvyys on vain kiihdyttänyt tätä liikettä. Käytän- Vaikka organisaatioissa nämä voidaan ja ehkä halutaankin
nössä asiasta on jo useita esimerkkejä, kun taloushallinnon pitää erillisinä rooleina tai jopa funktioina, niin päämäärät
perinteisetkin toimijat toimivat myös palkka- ja henkilöstöhal- nähdään yhä useammin samana. Tämä on osin myös para-
linnon parissa vahvassa roolissa. doksaalista, jos ajatellaan talousjohtajan ja henkilöstöjohtajan
Taloushallinto nähtiin pitkään ”vain” kirjanpitona – lain-
perinteisiä rooleja – toinen istuu kitsaasti kirstun päällä ja toi-
säädännön pakottamana tehtävänä, jonka lisäarvoa ei laa- nen anelee rahaa henkilöstön kehittämiseen. Nykyisin näiden-
jemmin ymmärretty. Näin asia on ollut erityisesti pienten toimi- kään yhdistäminen ei ole enää tavatonta.
joiden kohdalla. Taloushallinnon tehtäväkenttä rajautui tällöin
Tämä kehitys on itse asiassa täysin luonnollista tilanteessa,
lähinnä perustehtävään eli tietojen rekisteröintitehtävään ja jossa henkilöstön osaamisen varmistaminen nähdään inves-
verottajan vaatimuksien täyttämiseen. tointina, jonka aikaisempaa välittömämmin ymmärretään
Nyttemmin kirjanpitäjien – titteleistä riippumatta – arvostus
on alati kasvamassa. Rutiinityöt ovat automaation edistyessä
lisäävän yrityksen kilpailukykyä ja tulevaisuuden menestys
potentiaalia.
siirtyneet yhä useammin robottien tehtäväksi. Samalla esimer- Talous- ja henkilöstöhallinnon rooli yrityksissä onkin yhä
kiksi kehittyneet tekoälyratkaisut suorittavat sellaisia toimintoja tunnustettavammin strategista – vaikka totuuden nimessä se on
ja tehtäviä, joita aikaisemmin piti osin pidempäänkin pohtia ollut sitä käytännössä aina. Joka tapauksessa tänään päivän-
ihmisaivoilla. selvänä voidaan pitää sitä, että pidemmän aikavälin tavoittei-
den toteuttaminen vaatii aina sekä talous- että henkilöstönäkö-
Kirjanpitäjä onkin konsultti
Kirjanpitäjien rooli on muuttumassa vahvasti konsultatiiviseen
kulman vahvaa huomioonottamista. Näin ei ole aina ollut.
Talouden hallinnan yhteys yrityksen strategiseen suunnit-
suuntaan ja samalla alan arvostus on silminnähtävästi kas- teluun on välttämätöntä ja täysin kiistatonta. Kun omistajien
vussa. Konsultatiivinen ja analyyttinen asiakkaan auttaminen – yhtenä tyypillisenä tavoitteena on yrityksen arvon kasvattami-
olipa se sitten sisäinen tai ulkoinen – muuttavassa toimintaym- nen, tulee huomioon ottaa lukuisia eri mahdollistajia.
päristössä sekä yhä monimutkaistuvassa kilpailukentässä vaa-
tii tietenkin vahvaa substanssiosaamista. Tämän lisäksi tarvi- Menot syntyy ennen tuloja – edelleen
taan mm. sellaista liiketoimintaosaamista, jota tulevaisuuden Nämä tekijät – kuten osaaminen, teknologia, verkostot sekä
menestys edellyttää. Disruption myllätessä liiketoimintaympä- näillä aikaansaatavat tehokkaat prosessit – eivät suinkaan ole
ristöjä on helppo nähdä, että ainakin ketteryys on yksi kriitti- ilmaisia. Mutta kun nämä tekijät toimivat halutulla tavalla ja
nen ominaisuus. pelaavat sujuvasti yhteen, voidaan asiakkaita palvella siten,
Tässä viitekehyksessä on selvää, että palkkahallinto-
että ne suosittelevat varauksetta yritystä. Vanha sanonta, jonka
kaan ei suinkaan ole ”vain” palkanlaskentaa tai muuta rutiini- mukaan menot syntyvät ennen tuloja, on totisinta totta. Tämän
työksi luokiteltavaa. Eikä viimeksi mainittu suinkaan tarkoita, yksinkertaisen tosiasian ymmärtäminen johtaa – jo itsessään
että palkanlaskenta olisi kauttaaltaan rutiinia, vaikka siellä – – pidemmän aikavälin suunnitteluun, johon talouden hallinta
samoin kuin kirjanpidossa – automaatio erilaisine ratkaisui- kuuluu erottamattomasti. Kun kurkotetaan vähän pidemmälle,
neen hoitaa jo merkittävän määrän transaktioista ja osin myös nähdään tarve talous- ja henkilöstöhallinnan saumattomalle
analyyttisempia toimia. yhteispelille.
Henkilöstöhallinnon tehtäväkenttä nähtiin alun alkaen pal-
Olemme tilanteessa, jossa HR:n roolin välttämättömyys
kanlaskennasta jokseenkin erillisenä osana. Nykyisin henki- juuri strategisessa kontekstissa korostuu. Työn sisällöstä ja mer-
löstö- ja palkkahallinnon kenttä nähdään selkeämmin yhtenä kityksellisyydestä on tullut yksi nykynuorten tärkeimmistä työ-
kokonaisuutena. Tämä yhdentymispolku on kulkenut saman- hön vaikuttavista tekijöistä. Lisäksi työantajakuvalla ja orga-
52 HR viesti 2/2019