Suomalaisen työpolitiikan näköalattomuudesta ja
Murroskaudelle ominaisessa työelämäsiirtymässä on
vanhanaikaisesta suorituskeskeisyydestä kertoo esimerkiksi tyypillistä, että kokonaiset toimialat sulavat pois ja uusia tulee
se, kuinka Suomea saatettiin nousuun päättämällä lisätä tilalle. Tästä ei tarvitse olemassaolon tarkoituksen tiedostavan
kuusi minuuttia työpaikoilla oleskelua jokaiseen työpäivään. yrityksen olla huolissaan. Tiedostava yritys osaa lukea sitä
Samaan aikaan suomalainen kansantalous on toden teolla aikaa, jossa se elää. Se uudistuu ympäröivän yhteiskunnan ja
koetteella siksi, että työelämä ajaa ihmisiä syrjään. Ikävällä globaalin toimintaympäristön muutosten edellyttämällä tavalla.
tavalla tätä osoittaa alle 30-vuotiaiden hälyttävästi nousseet Tämä vaatii kuitenkin yritysjohdolta huomattavaa rohkeutta ja
työeläkkeelle jäämiset. sellaista edelläkävijyyttä, jossa paitsi osataan lukea vallitsevaa
Ongelma ei rajaudu pelkästään alle kolmekymppisiin.
Vuonna 2017 keskimäärin 9 suomalaista jäi työ
kyvyttömyyseläkkeelle joka päivä keskimäärin 45-vuotiaina.
yhteiskunnallista tilannetta, pystytään myös kuvittelemaan
sellaista, jota ei vielä ole olemassa.
Tulevaisuuden työelämä tähtää suoraan tai epäsuorasti
Vuoden 2018 tilastot ovat vieläkin synkempää luettavaa. tulevaisuuden toivoa lisäävien ratkaisujen luomiseen. Keskeisin
Keskeisin syy työkyvyttömyyseläkkeelle jäämiseen on haaste on ihmisen ja luonnon välisen tasapainon palauttaminen.
masennus. Teollisen aikakauden aikana muodostuneesta ihmisen ja luonnon
Ihmisen mieli ei kestä konemaiseen suorittajan muottiin
pusertamista. Riittämättömyyden, mitättömyyden ja
arvottomuuden kokemukset tekevät pahaa jälkeä. Ne ovat
välisestä epätasapainosta on seurannut ihmislajin olemassaoloa
vakavasti uhkaavia viheliäisiä ongelmia.
Näköpiirissä on, että kaikkialla maailmassa ollaan
todellinen vitsaus nykyajassa. Ratkaisu tähän on kokemus siirtymässä sellaisiin elämäntapoihin ja yhteiskunnallisiin
siitä, että omalla työllä ollaan mukana rakentamassa rakenteisiin, joilla toteutetaan hiilineutraalius vuoteen 2050
maailmaa, josta tulevat sukupolvet peukuttavat meille. Työn mennessä. Joku ne ratkaisut tähän siirtymään luo ja rakentaa.
kokeminen merkitykselliseksi on siis todellinen vastaisku Ehkä ratkaisut rakennetaan suomalaisilla työpaikoilla? Siinä
tälle negatiiviselle kehityskululle. Kaikki voittavat, jos työn olisi merkityksellistä työtä tarjolla. Ja yhden planeetan verran
tekemisellä on tarkoitus. Silloin ihmisen olemassaolollakin kysyntää tuotteille ja palveluille.
on merkitys. Ongelmien ratkaisijaksi itsensä mieltäminen
tuottaa syvää tyydytystä.
Yritysjohdon haasteena on sanoittaa työlle ylevä
Mielenkiintoisen vetovoimaiseksi suomalaisten yritysten
rooli muodostuu tässä sotien jälkeistä jälleenrakentamista
suuremmassa yhteiskunnallisessa murroksessa siksi, että pieni
tarkoitus niin selvästi, että erilaisten työtehtävien ja Suomi on maailman paras maa huomattavan monissa asioissa.
toimenkuvien kiinnittäminen uljaaseen päämäärään on Suomi on maailman vakain, vapain, turvallisin, lukutaitoisin
työntekijän näkökulmasta helppoa ja uskottavaa. Jos tässä ja paras inhimillisen hyvinvoinnin vertailussa. Suomessa on
onnistutaan, on yritys lunastanut paikkansa yhteiskunnassa. maailman paras hallinto, vähiten järjestäytynyttä rikollisuutta,
Tällaisen yrityksen olemassaolosta höytyvät kaikki maailman riippumattomin oikeuslaitos ja kaikkein vakaimmat
osapuolet, sillä se luo jaettua arvoa. pankit. n
2/2019
HR viesti 49