HR viesti 2/2019 | Page 48

Palstalla yhteistyökumppanimme tuottamaa materiaalia. Arto O. Salonen www.artosalonen.com www.wgh.fi Professori Arto O. Salonen on täyden ihmisyyden puolestapuhuja ja kestävän työelämän rakentaja. Hän on kiinnostunut siitä, kuinka elämän mielekkyys maksimoidaan? Mitä loppujen lopuksi tarvitaan enemmän ja mitä vähemmän hyvän elämän elämiseksi? Millaista tulevaisuutta meidän pitäisi teoillamme tehdä, jotta meidän jälkeemme elävät ihmiset voisivat olla meistä ylpeitä? MERKITYSKADOSTA KOHTI TYÖTÄ, JOLLA ON TARKOITUS Suomalaisessa työelämässä podetaan merkityskatoa. Lyhyesti ilmaistuna kyse nykyisessä työelämämurroksessa Merkityksen katoaminen työltä vie kovin paljon mennessään. on siitä, että Suomessa nautitaan jo kutakuinkin kaikesta Jäljelle jää suorittaja, joka konemaisesti suorittaa ainut­ siitä hyvästä, jota aineellinen vaurastuminen voi antaa. kertaista elämäänsä päivästä toiseen. Ihmismieli kestää On aika siirtyä seuraavalle portaalle täyden ihmisyyden aikansa suorittajana toimimista, mutta sitten elämän palo tavoittelussa. Yltäkylläisyyden ajan suomalaisella on loistavat alkaa tukahtua. Tällä tiellä suomalainen yhteiskunta nyt on. näytelmän kulissit, mutta ongelmana on elämän juoni. Sitä Merkityskato on verrattain uusi ilmiö. Ilmiön voimistuminen perustuu siihen, että rahan voima työtä motivoivana tekijänä vähentyy. Syynä tähän on hyvinvointi­ ei aina ole. Seurauksena on sisäistä tyhjyyttä ja elämän merkityksettömyyttä. Käytännössä työn merkityksellisyyden vaade ilmenee yhteiskunta, jossa hyvään elämään tarvittavat resurssit ovat siten, että yhä useampi suomalainen kysyy mitä yhteis­ suhteellisen helposti kansalaisten ulottuvilla. Suomalaisilla kunnallista ongelmaa oma työ ja työpaikka korjaa? Miksi on jo kutakuinkin kaikki se aineellinen hyvä, jota elämisen se organisaatio, jossa työskentelen, on olemassa? Onko arvoiseen elämään tarvitaan. jokapäiväisellä työlläni sellainen päämäärä ja tarkoitus, josta Helsingissä täytyy työskennellä keskimäärin 8 minuuttia, jotta voi ostaa kilogramman verran leipää tai riisiä. minun jälkeeni elävät ihmiset voivat olla ylpeitä. Jos näihin kysymyksiin on helppoa vastata, on kaikki Vielä muutama vuosikymmen sitten päivittäisen ruoan työpaikalla hyvin. Silloin työntekijällä on hyviä syitä herätä hankkimiseksi täytyi nähdä huomattavan paljon vaivaa. Sota- aamulla uuteen päivään. Työ tarjoaa tarkoituksen sen tekijälle. ajan köyhyyden keskellä jatkoimme leivontaan käytettäviä Yrityksen tie kohti valoisaa tulevaisuutta on taattu, sillä se jauhoja niin, että lisäsimme joukkoon puunkuoren alla olevaa kiinnittää työntekijän hyvän tulevaisuuden tekemiseen. nilaa. Suomi edustaa globaalissa vertailussa poikkeuksellisen Jos sen sijaan organisaation olemassaololla ei ole vakuuttavasti sanoitettavissa olevaa tarkoitusta, on ilmeistä, vakaata ja vaurasta yhteiskuntaa. Kun perustarpeiden että sen työntekijöillä ei ole riittävän hyviä syitä tehdä työtä. tyydyttäminen on suhteellisen helppoa, voimistuu tarve liittää Pahimmillaan tästä seuraa, että työntekijä kokee, ettei mikään oma työ osaksi jotakin itseni ulkopuolella olevaa arvokasta tunnu miltään. Tästä kärsii paitsi työntekijä itse, myös yrityksen päämäärää. Hyväkään palkka ei tätä inhimillistä henkistä omistajat ja julkisuuskuva. Yrityksen strategia on ehkä perustarvetta pysty täyttämään. Nimittäin sitä, että haluamme koristeltu ajanmukaisilla arvoilla, mutta itse toiminnan sisältö kokea olevamme osa jotakin itseämme suurempaa. ei puhuttele. Sanat ja teot eivät kohtaa. 48 HR viesti 2/2019