”
Monitilavallankumous
voi tuoda todellisen,
Franssila muistuttaa, että monitilaympäristössä kulloinkin
käyttöön otettava työpiste tulee itse säätää omiin tarpeisiin
sopivaksi – ja että tottuminen päivittäiseen työpisteen säätö
positiivisen muutoksen, rutiiniin ottaa aikansa.
kunhan se toteutetaan toimistossa vahvemmin digitaalisten järjestelmien käyttötai
oikein. hin. Tässäkin työtapamuutoksen omaksuminen etenee asteit
”Informaatioon käsiksi pääseminen taas nojaa monitila
toon ja vähemmän henkilökohtaisiin paperisiin käsiarkistoi
tain”, hän arvelee.
Franssila ei usko, että valtion toimitilauudistusten tulok
sena syntyy enää yhtään ”perinteistä” konttoria. ”Vähim
mäisvaatimuksena meillä on se, että tila on – ellei valmiiksi
vyöhykkeistetty – niin ainakin muuntojoustava. ’Jokaiselle
oma huone’ -formaatti on tullut tiensä päähän valtiollakin”,
hän toteaa.
Vähemmän neliöitä, vähemmän väkeä?
kaampia ja tekevänsä parempaa laatua kuin aiemmin. Se voi Se on selvää, että uusilla tilakonsepteilla tavoitellaan sääs
näkyä asiakkaille muun muassa parempana palveluna. töjä nyt ja tulevaisuudessa. ”Vähemmän neliöitä” on suunta
sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Franssilan mukaan
Muutos vaatii yhteisiä pelisääntöjä nyt tehdystä tutkimuksesta ei kuitenkaan voi vetää johto
Tutkimuksen mukaan monitilatoimistoon muuttaneet arvioivat päätöstä, että ”uuden tehotilan” ansiosta työssä selvittäisiin
selvästi ”normikonttorityöntekijää” useammin, että neuvottelu aiempaa pienemmällä porukalla.
huoneita, luottamuksellisuutta edellyttävän työn mahdollistavia
”Suoria johtopäätöksiä ei voi vetää myöskään siitä, että
vetäytymistiloja ja täyden hiljaisuuden tarjoavia tiloja on käy työympäristömuutos on ainoa syy itse arvioidun tuottavuu
tettävissä riittävästi. Lisäksi he olivat verrokkiryhmää tyytyväi den kasvulle”, hän pohtii.
sempiä sähköisiin ryhmätyötiloihin ja virtuaaliset neuvottelut
mahdollistavien välineiden saatavuuteen.
Franssila katsoo, että ”monitilavallankumous” voi tuoda
todellisen, positiivisen muutoksen, kunhan se toteutetaan
oikein.
”Tähän kuuluu, että organisaatiossa on nimeämättömät
Toimitilamuutos sysää yleensä liikkeelle pohdinnan työ
tavoista ja siitä, miten niitä voidaan kehittää: ”Esimerkiksi
tilanteessa, jossa ihmiset siirtyvät eläkkeelle – eikä uusia pal
kata säästösyistä tilalle – tämä on arvokasta oppia.”
Senaatin tutkimuksessa ei mitattu euromääriä. Frans
sila muistuttaa, että valtionhallinnossa euromääräinen tuotta
työpisteet ja tästä myös pidetään kiinni. Toinen asia on, että vuuden määrittely on haastavampaa kuin liiketoiminnassa,
monitilaan kuuluvat vyöhykkeet toteutetaan fiksusti: pelisään jossa myydään tavaroita tai palveluita.
nöt niiden käytöstä sovitaan ja kaikki sitoutuvat niihin.”
Tällä Franssila tarkoittaa, että haitallinen sooloilu karsitaan
”Valtionhallinnossa euromääräiseen tuottavuuteen vai
kuttavat suorimmin toimintamenot. Todellisia eurovaikutuk
pois: täysin hiljaiseksi sovittu tila ei saa muuttua spontaanin sia ovat toimitilakustannusten pienenemisen tuomat säästöt”,
pikapalaverin tapahtumapaikaksi ja avoimeen vuorovaikutus hän toteaa.
tilaan ei pidä mennä sormi pystyssä hyssyttelemään ketään.
”Jos säännöt eivät ole selvät kaikille, saadaan aikaan vain
Tilan evoluutio jatkuu
huonosti toimiva avokonttori”, hän kuittaa. Mönkään men Franssilan mukaan mitä paremmin, fiksummin ja vaikutta
neissä monitilaprojekteissa – tai sellaisena aikanaan mark vammin yhä suurempi osa valtiohenkilöstöstä pystyy työsken
kinoiduissa – löytyy kyllä avonaisuutta, mutta ei toiminnalli telemään, sitä paremmassa käytössä ovat toimintamenoihin
suutta. osoitetut eurot. Toisaalta voi ajatella, että asiakastyytyväisyy
”Pelkkä avonaisuus ei ole se jutun juju, vaan toiminnalli
sesti erilaiset tilat.”
destä ja parantuneesta työhyvinvoinnista seuraa ajan myötä
myös riihikuivia säästöjä.
”Kokemuksemme valtionhallinnon monitilaympäristöjen
Ei pelkkää ylistystä tuomista tehoista on hyvä viesti myös erilaisille yrityksille.
Tutkimus löysi toteutetuista monitilakohteista myös parantami Tilakustannusten pienemisen lisäksi myös aikaansaamisen
sen varaa: esimerkiksi työpisteiden ergonomia herätti tyyty edellytykset paranevat”, hän linjaa.
mättömyyttä monitilaympäristöissä. Myös kokemus siitä, että Franssilan mukaan tietotyön suorituskyvyn tutkimus jatkuu
tarvittavaan informaatioon pääsee helposti käsiksi, heikentyi samalla kun aineistoa kerätään koko ajan lisää. ”Toistaiseksi
tilamuutoksen jälkeen. on mitattu tusinan verran organisaatioita ja lisää tulee.” n
2/2019
HR viesti 45