YRITYKSET HALUAVAT MONIPUOLISIA
KUNTOUTUSPALVELUJA
TEKSTI: SAMI J. ANTEROINEN KUVA: PEURUNKA
Peurunka on yksi Suomen johtavista kuntoutuspalveluiden tuot-
tajista, jonka palveluja käyttävät niin työikäiset, ikääntyneet
kuin vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta tarvitsevat. Peurungan
terveys- ja hyvinvointipalveluiden johtaja Anu Salpakoski ker-
too, että yksin KELAn kautta tulevista kuntoutujista tulee väkevä
asiakasvirta: vuositasolla 24 000 kuntoutusvuorokautta.
”Esimerkiksi KIILA-kuntoutuksia järjestettiin viime
vuonna 1 500 vuorokauden edestä. Näiden lisäksi KIILA-
prosessi sisältää käyntikertoja, jotka osin voidaan toteuttaa
etäyhteyksin. Vuosittain Peurungassa voidaan järjestään 27
KIILA-kuntoutuskurssia, joihin mahtuu 8 kuntoutujaa kurssia
kohden”, lisää Salpakoski.
KIILA on yksi uusista kuntoutusmalleista, jossa yhteis-
työtä työnantajatahoon on tiivistetty. ”Kuntoutuksessa haetaan
holistista otetta työhyvinvointiin ja jaksamiseen”, Salpakoski
toteaa.
”Kun yritysten kanssa on tekemisissä, huomaa selvästi että
”Kun toimitaan yhdessä, voidaan työhyvinvointia viedä
merkittävästikin eteenpäin”, Salpakoski toteaa ja lisää,
kokonaisvaltaisempaan suuntaan ollaan koko ajan menossa. että suunnitelmallisuus auttaa myös valitsemaan mittarit ja
Tämä näkyy esimerkiksi yrityksille suunnatuissa työhyvin tavoitteet, jotka antavat asianmukaiset liiketoiminnalliset
vointivalmennuksissa.” raamit työhyvinvointitoiminnalle.
Peurungalla on sadoittain yritysasiakkaita, joiden tarpeita
”Esimerkiksi HR-osasto on tätä nykyä aika hyvin kiinni
halutaan kuunnella herkällä korvalla. Salpakosken mukaan kuntoutusmaailmassa, mutta petraamisen varaa on vielä.
parhaisiin tuloksiin päästään, kun työhyvinvointistrategiaa Jatkossa monialainen yhteistyö korostuukin, jotta pystytään
suunnittelemassa on työterveydenhoito, yrityksen HR ja johto tehokkaimmin pureutumaan niin työyhteisön kuin työntekijän
sekä kuntoutuksen ja hyvinvoinnin ammattilaiset. työhyvinvointiin.” n
on juuri siinä, että nämä kaksi asiaa nähdään erillisinä toimin- tosin on jalkautunut työpaikoille ja palveluntuottajan asian-
toina. tuntija käy työpaikalla.
”Ajatellaan, että terveydenhoito hoitaa hommansa ensin
”Ehkä jossain vaiheessa KIILA voisi vielä enemmän työn-
ja sitten vähän odotellaan – ja sitten se kuntoutuskin voi tyä työpaikoille. Siihen ympäristöön, jossa ihmiset oikeasti
lopulta alkaa. Tilanne pitäisi muuttaa sellaiseksi, että kaikissa ovat ja tekevät työnsä.”
sairauksissa kuntoutus mielletään osaksi hoitoa jo varhaisessa
”Etenkin pienemmät yritykset, joissa ei ole varsinaista
vaiheessa, kuten nyt esimerkiksi lonkkaleikkauksissa, joissa HR-funktiota, voisivat hyötyä kohdennetusta palvelusta”,
kuntoutus alkaa heti leikkauksen jälkeisenä päivänä.” pohtii Löfstedt. ”Ulkopuolinen toimija voisi tuoda oman
Löfstedt harmittelee, että kuntoutus alkaa liian myöhään,
vaikka aikaisempaan starttiin on meillä olemassa kaikki edel-
panoksensa ongelmien ratkaisuun.”
Löfstedt allekirjoittaa Penttisen havainnon, että arki suo-
lytykset. ”Tiiviimpi yhteistyö eri toimijoiden välillä on meillä malaisilla työpaikoilla rassaa päätä ja kroppaa. Hänen
suuri mahdollisuus, kun siirrytään 2020-luvulle.” mukaansa leppoisa työelämä on jäänyt jo ainakin kolmen
vuosikymmenen päähän – sen verran hurjaksi on ravi työ-
Asiakkuuden käsite uusiksi?
Toinen tulevaisuuden suunta voisi olla kysymys asiakkuudesta.
paikoilla yltynyt.
”Löysät on meillä otettu pois jo niin monta kertaa”,
”Kelan kuntoutusasiakas on työntekijä, mutta voisivatko myös Löfstedt toteaa ja listaa esimerkkejä 1990-luvun alun
yritykset olla Kelan asiakkaita?”, hän kysyy. Löfstedtin mukaan lamasta Kikyyn. ”Työelämä vaatii, että työntekijä on aina
Kela voisi antaa vielä nykyistä enemmän tukea myös työpai- luova ja dynaaminen, mutta kaikki eivät mitenkään voi
koille ongelmavyyhtien purkamiseksi. Jo nyt KIILA-kuntoutus olla.” n
2/2019
HR viesti 37