”
Ehkä jossain
vaiheessa KIILA
voisi vielä enemmän
työntyä työpaikoille.
hän toteaa. KIILA-kuntoutus voi myös olla ratkaisu silloin, kun
asianmukaisesti todetun sairauden tai vamman arvioidaan
lähivuosina heikentävän työntekijän työkykyä ja ansaintamah-
dollisuuksia.
Kaikki voi hakea
Mikään ammattikunta sen sijaan ei ”kiilaa” toisen edelle
KIILAssa. ”Kaikki papista lihanleikkaajaan voivat hakea
KIILAan”, vahvistaa Penttinen.
KIILA on sen verran uusi työkalu, että sen vaikuttavuudesta
ei ole vielä paljon tietoa. Valmisteilla olevasta KIILA-tutkimuk-
sesta Penttinen tarjoaa kuitenkin jo joitain maistiaisia:
”Sekä työntekijä, esimies että työterveydenhuolto ovat yhtä
mieltä siitä, että KIILA-kuntoutus on edistänyt kyseisen henkilön
työkykyä.”
Kelan vastaava asiantuntijalääkäri Jan Löfstedt sanoo, että kun tilanne on
sellainen, että sekä ruumiin että mielen jaksaminen on koetuksella, KIILA
on oiva tapa etsiä uusia voimavaroja arkeen.
Penttisen mukaa KIILA on työnantajankin mielestä toimiva
KIILA-kuntoutuksen polku
malli, koska siinä kuntoutettava ei ”katoa” mihinkään – ihmi-
nen on töissä normaalisti, paitsi silloin, kun hän osallistuu ryh-
1. Työntekijällä on selviä merkkejä työkyvyn
mäjaksoihin tai muuhun kurssitoimintaan.
heikkenemisestä: työntekijä, esimies tai
työterveyshuolto tunnistaa työkyvyn heikentymisen Ongelmavyyhtiä purkamaan
oireet. Työntekijä ohjataan työterveyshuoltoon. Kelan vastaava asiantuntijalääkäri Jan Löfstedt vahvistaa, että
2. Lääkäri toteaa kuntoutuksen tarpeelliseksi ja
kirjoittaa työntekijälle B-lausunnon.
KIILA on tullut isosti Kelan tarjoaman kuntoutustarjonnan kes-
kiöön. Hänen mukaansa se tyypillinen ”KIILA-tarina” on sellai-
3. Työntekijä hakee joko oman työnantajansa KIILA- nen, että työntekijällä on jokin työkykyyn vaikuttava / työky-
kuntoutuskurssille tai muuhun KIILA-kuntoutukseen. kyä rajoittava perussairaus (kuten kipeä selkä tai niska), työ-
Työntekijä täyttää esimiehensä kanssa KIILA- terveydenhuolto (yhdessä työnantajan kanssa) on yrittänyt hoi-
kuntoutuksen ammatillisen selvityksen.Työntekijä taa ongelmia aikansa – ja todennut sitten, että lisäresursseja
liittää hakemukseen lääkäriltä saamansa tarvitaan.
B-lausunnon.
4. Kuntoutuskurssi voi alkaa, kun ryhmässä on 6–8
osallistujaa.
5. Kuntoutuksen jälkeen työpaikalla, esimiehellä ja
Hyvin usein erilaiset säryt ja kivut kropassa näkyvät ennen
pitkää myös pääkopassa: esiintyy uupumusta, masennusta ja
ahdistusta.
”Kun tilanne on sellainen, että sekä ruumiin että mielen
työterveyshuollolla on vastuu seurata kuntoutujan jaksaminen on koetuksella, KIILA on oiva tapa etsiä uusia voi-
selviytymistä työssään. Kuntoutettavalla itselläänkin mavaroja arkeen”, Löfstedt uskoo.
on vastuuta omasta työkyvystään.
Nykyistä kuntoutusprosessia ei kuitenkaan voi kuvailla eri-
tyisen saumattomaksi – oikeastaan päinvastoin. Siirtymässä
Lähde: Kela
terveydenhoidosta kuntoutukseen on nimittäin, jos ei aivan
rotko, niin ainakin kelpo aukko. Löfstedtin mukaan ongelma
36 HR viesti 2/2019