täviäkin yhteyksiä niiden välillä. ”Vähän kaikesta” kiinnostu-
set työntekijät myös antavat oman panoksensa auliimmin – ja
nut tutkija on valinnut hyvän tutkimuskohteen, koska onnelli- innovaatiotkin kuulemma soljuvat paremmin. Mutta miten työ-
suus on monia eri asioita monille eri ihmisille. Seppälän esiin- paikka sitten ”onnellistetaan”? Auttaako tuhti palkankorotus
tyessä Work Goes Happy -tilaisuudessa maaliskuun lopulla, vai pitääkö satsata allasbaariin?
ajoitus on mitä mainioin: suomalaiset on juuri nimetty ”maail-
Seppälän mukaan yritysten selkäydinreaktio on usein
man onnellisimmaksi kansaksi” YK:n World Happiness Report hukuttaa väki erilaisiin kannustumiin – ilmaiset hieronta- tai
-selonteossa. pesulapalvelut ovat esimerkkejä tästä. Välillä työnantajat kil-
Tästä on kysyttävä alan johtavan tutkijan mielipidettä, joka
pailevat näiden ”herkkujen” erikoisuudella, koska tarina
supisuomalaisesta nimestään huolimatta ei ole suomalainen, taloudessa tarvitaan koukkuja: ’meillä on duunissa sertifioitu
vaan oman määritelmänsä mukaan ”ranskalais-amerikkalai- kiipeilyseinä’ on parempi some-stoori kuin ’meillä on duunissa
nen”. (Suomi-yhteys toki löytyy: Seppälän isoisä oli Suomen ilmainen hammashoito’.
Pariisin suurlähettiläs Rafael Seppälä.)
”Kun keskitytään tähän ’perks’-osastoon, unohtuu se yksin-
kertainen totuus, että tärkein onnellisuuteen vaikuttava tekijä
työpaikoilla on ihmissuhteet. Kun ihmisten väliset suhteet ovat
”
Meihin ihmisiin on
sisäänrakennettu
syvällinen tarve
kunnossa työpaikalla, se on paljon tärkeämpi asia kuin raha”,
hän toteaa.
Tehdasasetuksena vuorovaikutus?
Seppälä huomauttaa, että jos kerran ihmiset viettävät enem-
män aikaa työpaikallaan kuin kotona – ja on kollegan tai
pomon seurassa enemmän kuin puolison tai lasten – olisi järje-
sosiaaliseen töntä yrittää väittää, että ihmissuhteet eivät vaa’assa paina.
kanssakäymiseen. sosiaaliseen kanssakäymiseen.”
”Meihin ihmisiin on sisäänrakennettu syvällinen tarve
Parhaiten tuottavuusmittarit kehräävät, kun työntekijään
iskee flow. Seppälän mukaan paljon aikaa menee kuitenkin
hukkaan, kun emme täysin keskity siihen, mitä olemme teke-
mässä. ”Arvioiden mukaan me emme ole täysin läsnä 30 %
työpäivästä, mikä on huomattava osuus. Mutta kun keski-
Seppälä vastaa, että suomalaiset kenties edustavat onnel-
tymme täysin siihen, mitä teemme, olemme onnellisempia työs-
lisuuden ”alalajia”, jossa onni näyttäytyy jonkinlaisena arki- sämme – jopa silloin, kun kyseinen tehtävä ei ole meille mie-
tyytyväisyytenä: ihmiset eivät ehkä spontaanisti tanssi ja laula leinen”, Seppälä toteaa.
kaduilla, mutta toisaalta isoja murheen ja hampaidenkiristyk-
sen aiheitakaan ei ole.
”Tyytyväisuus siihen, miten asiat ovat, linkittyy myös kiitol-
lisuuden tunteeseen – ei koeta, että mitään olennaista puuttuu
Hyvä benchmark on leikkivä lapsi:
”Lapset ovat täysillä kiinni siinä mitä tekevät, mikä on
jotain sellaista, josta meidän aikuisten kannattaa ottaa
oppia.”
ja ollaan kiitollisia elämän hyvistä asioista”, Seppälä kuvailee
sinivalkoisen onnen olemusta.
Soo-soo, some!
Suomessa vain pari kertaa vieraillut tutkija kuitenkin Keskittymiskyvyn sirpaloitumiseen vaikuttaa tietenkin joka puo-
kavahtaa ajatusta, että hän tuntisi suomalaisten kansanluon- lelle työntyvä teknologia. Palavereissakin ihmiset ovat piilossa
teen erityisen hyvin. Esimerkiksi aasialaisten ja amerikkalais- erilaisten ruutujen takana ja aito kohtaaminen puuttuu.
ten kulttuurien erot onnellisuuden kokemisessa – ja jo ihan
määrittelyssä – ovat hänelle tutumpia.
”Amerikkalaiset liittävät onnellisuuteen usein sen, että
”Meillä on vähemmän ja vähemmän inhimillisiä hetkiä,
mutta niitä kannattaisi vaalia työpaikalla.”
Eli: jos tiedät, että kollega oli sairaan lapsen kanssa yön
ollaan ihan innoissaan ja täynnä energiaa. Aasissa onnelli- sairaalassa, kysy, onko kaikki nyt hyvin. ”Välittäminen ja huo-
suus on enemmänkin seesteinen, rauhallinen olotila”, hän ver- lenpito lisäävät lojaliteettia,” Seppälä tietää.
tailee.
”Työkaveria ei jätetä” -ajatteluun liittyy olennaisesti inklusii-
visen kulttuurin luominen työpaikalle. ”Ihmiset ovat paljon tuot-
Älä juokse erikoisuuksien perässä tavampia anteeksiantavassa ympäristössä, joka tukee heitä
Mutta palataan vielä niihin hyötyihin, joita firmat voivat monipuolisesti.”
saada ”onnellisuuskuurista”. Seppälä kertoo lehdistötilaisuu-
Tällaisessa ympäristössä jokaisen ääni kuullaan ja jokai-
dessa Oopperatalolla, että onnellisempi työntekijä on moti- nen on tärkeä. Seppälän mukaan haasteena on saada ne hil-
voituneempi ja esimerkiksi parempi asiakaspalvelija. Onnelli- jaisemmat äänet kuuluviin.
2/2019
HR viesti 15