NÄKÖKULMA
Saara Remes
[email protected][email protected]
Kirjoittaja Saara Remes on työ- ja
organisaatiopsykologiaan erikoistunut
valmentaja, työyhteisösovittelija sekä
ratkaisu- ja voimavarakeskeinen psykoterapeutti.
ÄLÄ TULE PAHA PÄIVÄ,
TULE HYVÄ PÄIVÄ!
Olen usein kysynyt pitämissäni valmennuksissa osallistujilta,
– Todennäköisesti päädyt samoihin seitsemään ”perus-
millainen on hyvä työpäivä? Ihmiset kertovat aina, että hyvä ainekseen” kuin me kaikki muutkin: haluamme, että tekemis-
päivä rakentuu pienistä asioista ja kohtaamisista: sanotaan täni ja minua yksilönä arvostetaan. Me kaipaamme reiluutta
hyvät huomenet aamulla, huomataan mitä työkaveri tekee ja ja ymmärrystä esimerkiksi siitä, miten paljon olemme nähneet
annetaan kiitosta. vaivaa jonkin asian eteen. Tämän lisäksi me haluamme koke-
Päivä on jo lähes ”super”, jos koemme oivalluksia ja
muksen työmme hallinnasta ja siitä, että joku on minusta ja
onnistumisen elämyksiä, kun hommat rullaa hyvässä yhteis- tekemisestäni kiinnostunut. Kokemus edistymisestä eli oppimi-
työssä. Havaintoni on aina sama, joten rohkenen kiteyttää nen ja oivallukset sekä tekemisen mielekkyys kuuluvat myös
sen tähän: hyvä työpäivä sisältää itseasiassa aika tavallisia menestysreseptin sisältöön.
asioita. Se ei todellakaan edellytä ihmeitä!
Kun keskustelemme asioita vähän syvemmälle, tulee ilmi
toki muutakin. Kuulen tarinoita näkymättömyydestä; kun
Valmennuksissani kolmas ja ehkä tärkein kysymys vetää
ihmiset aina jotenkin totisiksi. Miten minä itse osoitan arvos-
tusta tai mitä minä itse teen, kun toimin reilusti? n
kukaan ei ole kiinnostunut siitä, miten pärjäämme, tai kun on
joutunut syrjään työyhteisön sosiaalisista porukoista. Kuulen
pettymystä siitä, ettei työtä arvosteta tai siitä ei saa palautetta Ohessa muutamia asiakkailtani kuultuja vinkkejä
– kiitoksesta nyt puhumattakaan. Hyvän Päivän aineksiin. Ole hyvä!
Lukuisat tutkimustulokset (esim. EU Osha, 2014; Ashford,
Susan J., 2016) vahvistavat kuulemaani. Ihmisen subjektiiviset
kokemukset ovat avainasemassa työn onnistumisen ja sujumi-
sen kannalta.
Luvut ovat kannustavan yksiselitteisiä: tyytyväiset työn
tekijät tuovat yrityksille noin 40 % enemmän liikevaihtoa
kuin tyytymättömät ja organisaation ilmapiiri selittää arviolta
20–30 % liiketaloudellisesta tuloksesta. Ja kun työntekijä viih-
tyy, asiakas saa parempaa palvelua – sehän on selvä.
Seuraava kysymys tietenkin kuuluu, että miten työpäivän
menestysresepti saadaan leivottua käytäntöön? Vastaus on
ARVOSTUS: ”Kysyn mielipidettä tai neuvoa”.
”Kiitän ja annan palautetta”. ”Kuuntelen!”
KIINNOSTUS: ”Mitä kuuluu?” ”Pärjäiletkö?”
YMMÄRRYS: ”Oletpa nähnyt paljon vaivaa”,
”Ihmisillä on erilaista osaamista.”
REILUUS: ”Toimin kuten on yhdessä sovittu”,
”Kohtelen kaikkia samanarvoisesti.”
HALLINTA: ”Kerron hyvissä ajoin muutoksista”,
”Ennakoin, organisoin ja priorisoin.”
MIELEKKYYS: ”Tiedän, että työlläni on merkitystä ja
itse asiassa hyvin yksinkertainen: se edellyttää organisaatiolta joku tarvitsee sitä”, ”Pystyn hoitamaan työni niin, että
kykyä ymmärtää ja kohdella ihmisiä ihmisenä. voin olla siitä ammatillisesti ylpeä.”
Mietipä hetki omalla kohdallasi– mitä tämä oikein tarkoit-
taa? Mitä kaipaat onnistuaksesi työssäsi?
EDISTYMINEN: ”Oivallan joka päivä uutta!”,
”Jaan omaa osaamistani muille.”
2/2019
HR viesti 31